Kuva 1.
Kuva 2.
Kuva 3.
|
|
Rakenne 2/2:
Kaikessa Nikon ei kuitenkaan ole parempi! Tietysti tämä on mielipidekysymys, mutta itse pidän Canonin kokonaan irroitettavasta jalustapannasta. Sen irroittamalla hieman painavahkon objektiivin painoa saa pudotettua jonkun verran alaspäin... Canonin Jalustapanta kokonaisuudessaan painaa noin 130 grammaa (kiitokset M.A-K:lle). Nikonissa jalustapanta ei lähde kokonaan irti, vaan siitä saa irroitettua ainoastaan itse kenkä-osan (Kuva 1.)... joka on kiinni neljällä kuusiokoloruuvilla. Eli ei mikään pikairroitus keskellä metsää...
Toisaalta, Canonin irroitettava jalustapantakaan ei ole täydellinen. Sigmalta löytyy mielestäni fiksumpi ratkaisu... ns. katkeava jalustapanta (Kuva 2.)... Tälläisellä katkeavalla jalustapannalla varustetusta objektiivista jalustapantaa irroitettaessa ei tarvitse irroittaa objektiivia itse kamerarungosta, riittää kun nostaa kamera+objektiivi yhdistelmän pois jalustapannasta.
Jalustapantaan liittyen Nikonista löytyy myös Canonia parempaa. Objektiivin runkoon on nimittäin merkattu merkit muillekin kohdille kuin pelkälle vaakakuvaus asennolle. Nikonin jalustapannasta löytyy myös kaksi kiinnitysreikää pikakiinnityslevylle, Canonin yhtä vastaan. Mielestäni on ollut myös fiksua sijoittaa niskaremmin kiinnityslenkit jalustapantaan (Canonissa rungossa), jolloin mahdollisissa vauriotapauksissa jalustapanta on halvempi korvata/korjata kuin objektiivin runko.
Nikonin AF:n säätönappuloita en vielä osaa enempiä kommentoida (Kuva 3.). Mutta mielenkiinnolla odotan ovatko ne yhtä herkkiä liikkumaan vahingossa mitä Canonin nappulat... Hieman pienempiä kooltaan ovat kuitenkin kuin Canonin vastaavat. Mutta luultavasti ainakaan kuvanvakaajan vahingossa pois päältä menosta ei AF-S 300/2.8G ED-IF VR:ssä tarvitse murehtia. Siihen on nimittäin keksitty oikein fiksu kytkin joka kiertää koko objektiivin ympäri (Kuva 3.)... ja mikä tärkeintä, siitä löytyy lukitus!
|
