Menestystä Nordic Nature Photo Contest 2011 kilpailussa.

Immenkorento naarasKuvaa klikkaamalla isompi versio immenkorento galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the Banded Demoiselle gallery!

Jokunen aika sitten sain emailiini mainospostin pohjoismaisesta luontokuvakilpailusta (Nordic Nature Photo Contest), ja kun ei sillä hetkellä muutakaan tekemistä ollut, niin tulihan tuohonkin osallistuttua. Enkä suinkaan ollut ainoa osanottaja, sillä kilpailuun oli kaikenkaikkiaan lähetetty 4500 kuvaa! Kilpailun tuomareina toimivat Arne Nævra, Terje Hellesø, Jari Peltomäki ja Baard Næss, joten jos osanottajia oli Suomesta, niin sinivalkoista väriä oli myös tuomaristossa.

Tuomaroinnin aikana itseltäni pyydettiin kaksi kuvaa näytille. Ensimmäinen kuvapyynti koski lintusarjaan lähettämääni metsokuvaa, ja toinen kuvapyynti tuota ylläolevaa kuvaa immenkorento naaraasta. Lopulta tuli myös sitten email, että lähikuvaus kategoriassa on jotain voitettu. Emailissa ei tosin mainittu että mitä on voitettu, vaan kyseltiin suoriltaan tulenko palkintoseremoniaan Norjaan. Tein johtopäätöksen, että kun kuvasta ei tarkemmin mitään kyselty, niin kuvani tuskin yltti sarjavoittoon saakka. Ja nyt kun tulokset julkistettiin, niin arvioni osui oikeaan, eli kunniamainintahan sieltä tulla tupsahti.

Itseni lisäksi kilpailussa pärjäsi myös kaksi muuta suomalaista. Tea Karvinen sai kunniamaininnan jääkarhun perhepotretillaan nisäkässarjassa, ja kunniamaininnan sai myös Antti Partanen seittikuvallaan abstract-sarjassa. Onnea heille menestymisestä kyseisessä kilpailussa!

Tulokset ja palkitut kuvat voit katsoa täältä -> http://www.nnpc.no/

-Janne

Maailman paras aine objektiivin etulinssin puhdistukseen!

Jokunen sana linssinpuhdistusaineista! Olen jokusta tököttiä ajansaatossa testannut, mutta joudun toteamaan että paras linssinpuhdistus aine löytyy jo valmiina lähes jokaisesta taloudesta!

Onnistun jotenkin kummallisesti aina tahrimaan teleobjektiivien etulinssit! Joku päivä takaperin kävin metsonsoidinpaikkoja katselemassa ja etenin hangessa lumikengillä kameraa käsissä pidellen. Lumen alla lumikengän kärki lipsahti jonkin oksanpätkän alle, ja siitä meikäläinen tietenkin rähmälleen hankeen. Ja tietenkin sillä seurauksella, että Nikon AF-S 200/2 VR:n vastavalosuoja hörppäsi aimo annoksen lunta kitusiinsa. Lumi oli aika vetistä kiitos lämpöisen kelin, ja käsipelissä sitä korvessa kauhoin etulinssin pinnalta pois. Selvää tietenkin oli, että kun tämän operaation jälkeen kotona etulinssiä tutkaili, niin hirveältähän se näytti! Oli kuivumisjälkiä, rasvaa ja mitähän kaikkea…

Työpöytäni ääressä kun istuskelin, niin ensimmäisenä pöydänkulmalta etulinssille tarjoilin Eclipse puhdistusainetta yhdessä Pec-pad puhdistuslappujen kanssa. Tulokset olivat aika laihoja, ja mieleen tuli aivan leikit isopropanolin ja haavalappujen kanssa. Eli homma ei vaan toiminut niin kuin pitäisi! Aikani jaksoin leikkiä ennenkuin hilpaisin objektiivi ojossa keittiöön. Fairyä, eli maailman parasta objektiivin etulinssin puhdistusainetta pikku tippa etulinssille! Serlalla tippa koko etulinssille levittäen ja kevyttä hankaavaa liikettä! Uusi serlanpala kouraan ja pieni kostutus tiskipöydön hanan alla. Kosteilla serlapapereilla etulinssiä useamman kerran pesten ja etulinssi oli sitä luokkaa kuin objektiivi olisi kaivettu ensimmäistä kertaa paketistaan!

Aivan uskomatonta ainetta! En osta enää koskaan mitään ihme tököttejä, sillä Fairy hakkaa ne 100-0!

**HUOM !!! LUE KOMMENTIT ALTA, JA KÄYTÄ OMAA HARKINTAA**

-Janne

Pohjanukonkorento – Azure Hawker – Aeshna caerulea – Uusi laji lisätty galleriaan!

Pohjanukonkorento
Kuvaa klikkaamalla isompi versio pohjanukonkorento galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the azure hawker gallery!

Pohjanukonkorento (Aeshna caerulea) oli vuonna 2009 viimeisimpiä sudenkorento lajeja joita kuvasin, ja samoille sijoille tämä Keski-Suomessa suht harvinainen korento sijoittui myös vuonna 2010. Tietty pienellä poikkeuksella!

Vuonna 2009 teimme Juha Rahkosen kanssa Suomen myöhäisimmän havainnon pohjanukonkorennosta koskaan (15.09.2009), mutta silloin kuvat jäivät omalta osaltani hieman huonoiksi. Viime kesänä, eli kesällä 2010 ei ennätyksiä tämän lajin suhteen tehty, eikä edes yritetty tehdä, mutta kuvat sain! Nämä kolme uutta kuvaa ovatkin mielestäni hyvä esimerkki joidenkin sudenkorentoyksilöiden lähelle päästävyydestä!

Kaikki kuvat ovat otettu Nikon D700 + Sigma 150/2.8 Makro + 1.4x yhdistelmällä. Ensimmäinen kuva on hieman kauempaa otettu, ja vähän väljemmin rajattu. Toinen kuva on selän päältä lähes ruuduntäyttävästi. Ja kolmas kuva onkin jo sitten aikas läheltä! Kolmoskuvan etäisyyttä en muista, mutta ei ollut enää tarvista tunkea lähemmäs. Kaunis pohjanukonkorento koiras jäi laskevan ilta-auringon valoon lämmittelemään, kun jatkoin kuvien oton jälkeen matkaani suolla. Kyseinen korento käyttäytyi kokoajan aivan kuin minua ei olisi ollut olemassakaan.

Kuvat isompana täältä -> Pohjanukonkorento galleria

-Janne

– — — o — — –

Azure Hawker (Aeshna caerulea) was almost the last dragonfly specie that I photographed in 2009. In the summer of 2010, the case was almost the same! Of course there were little differences!

At 2009, we (me and my friend Juha Rahkonen) managed to found a azure hawker at the 15th of september! It was the latest azure hawker finding ever made in Finland! We made a nice record, but I didn’t managed to got nice pictures. At 2010, I didn’t made a record, but I got pictures! I think these pictures are nice example about how close some dragonfly individuals let the photographer to come!

These three pictures are all taken with the Nikon D700 + Sigma 150/2.8 Macro + 1.4x combination. First picture is taken little further away, but the second is at least framed little tighter. I don’t remember how close I was when I took the picture number three, but it was close enough for me. After I had taken my photos, and continued my journey on the swamp, the azure hawker male continued his sunbathing in the evening sun. All the time, the azure hawker act like I haven’t been there at all!

Bigger photos here -> Azure Hawker gallery

-Janne

Luonnonkuvaajien talvipäivät 2011 takanapäin…

Viime viikonloppuna Suomen Luonnonvalokuvaajat ry järjesti jäsenilleen perinteiset luonnonkuvaajien talvipäivät. Kuten aiemminkin, niin myös tänä vuonna tapahtumapaikkana oli Etelä-Suomessa sijaitseva Kiljavan opisto. Edellisvuoden talvipäivät jouduin jättämään väliin, koska muut kiireet painoivat päälle, mutta nyt aikataulut osuivat kohdalleen ja kun vielä esiintymäänkin pyydettiin… niin mikäs siinä!

Matka Kiljavalle alkoi aikaisin perjantai aamuna kimppakyydillä, sillä olimme päättäneet olla perillä jo puolilta päivin kun ensimmäiset esitykset alkaisivat. Kimppakyytiä kannattaa suosia, sillä se säästää luontoa ja samalla voi päästä tutustumaan myös uusiin ihmisiin!

Perjantai alkoi Markku Saihan luotsaamalla Lightroom koulutuksella, ja jatkui interfoton edustajan pitämällä luennolla monitorin kalibroinnista ja kameran tarkennuksen säädöstä. Kun nämä tekniikkaan painottuvat esitykset oli hoidettu, niin päivällisen jälkeen pääsimmekin sitten kuvaesitysten pariin!

Kuvaesityksistä itselleni parhaiten mieleen jäivät Mauri Leivon ”Omaa lintukuvaa etsimässä”, jossa Mauri esitteli toinen toistaan vallitsevasta nykygenrestä poikkeavia lintukuvia! Ehdottoman hienoa ja piristävää settiä nykyään joka tuutista tunkevan ”normi” lintukuvan sekaan! Kuten paikanpäällä tuumasinkin, oli setti niin hienoa ja mielenkiintoista, että kannattaa ehdottomasti pysyä sillä linjalla ja jatkaa oman tyylin metsästystä! Mauri Leivon kotisivut löydät täältä -> http://www.maurileivo.fi/

Vaikka dokumentaarisesta luontokuvasta puhuttiinkin paikanpäällä hieman vaihtelevilla sävyillä, niin mielestäni myös dokumentaariselle luontokuvaukselle on paikkansa! Eli tykkäsin myös Lassi Kujalan ”Joutsenten metsämarssi”-esityksestä, jossa oli kattavasti dokumentoituna joutsenten kevät aina hautomisesta metsämarssiin saakka. Lassi oli viettänyt joutsenten parissa ahkerasti aikaa, ja saikin lopulta osallistua yhtenä ryhmän jäsenenä joutsenten metsämarssiin. Reitti alkoi aikaisin sunnuntai aamuna metsälammelta ja kulki niin tiputien kuin ihmisten pihojenkin läpi aina toiseen isompaan vesistöön saakka. Seuraavaksi Lassi sitten työn alle se käpytikka-telkkä case. ,) Lassi Kujalan kotisivut löydät täältä -> http://lassikujala.1g.fi/kuvat/

Ja koska pöllöt ovat lähellä sydäntäni, niin myös Mika Honkalinnan uuteen kirjaan painottuna ”Suuri pöllö”-esitys kolahti! Mikalla oli hienoa materiaalia huuhkajasta! Perinteiset huuhkajavuori näkymät ovat aina mieluisia, mutta Mika tarjoili ihmisten nähtäväksi kuvia myös huuhkajasta urbaanissa ympäristössä! Onkin mielenkiintoista kuinka vähän kaupunkihuuhkajista on kuvia näkynyt, verrattuna siihen kuinka paljon lintukuvaajia Etelä-Suomesta löytyy! Ehkä tämän kirjan myötä kuvia alkaa tulla enemmän, koska monastihan ensin vaaditaan se tiennäyttäjä ja ideoiden herättäjä… Ja niitä tämä kirja taatusti tulee herättämään. Pakko hankinta heti kun kukkaron nyörit vain antavat periksi. Mika Honkalinnan kotisivut löydät täältä -> http://www.honkalinna.fi/

Myös Tommy Vikars tarjosi mielenkiintoisen esityksen! Olen hänen kuviaan aiemminkin ihastellut hänen kotisivuillaan, sekä luontotuvan foorumilla, ja todella valtavirrasta poikkeavaa settiä oli tarjolla! Nykypäivänä moni pyrkii aina vain terävämpään ja terävämpään jälkeen, mutta Tommy käytti jopa huulirasvaa apukeinonaan, jotta saavuttaa pehmeämpää jälkeä! Myös kaksoisvalotukset olivat hallussa tällä kuvaajalla, jonka kuvissa on roppakaupalla metsiä ja tunnelmaa. On todella mukavaa nähdä kuvaajia, jotka eivät kulje valtavirran mukana, vaan keksivät ja kehittävät aivan omaa tyyliään! Tommy Vikarsin kotisivut löydät täältä -> http://www.tommyvikars.fi/

Tarjolla oli monia muitakin hienoja esityksiä, ja upeita kuvia! Tarjolla oli perinteistä lintukuvausta, metsäpeuroja, Suomalaista metsämaisemaa, kurkia sumussa, Afrikkaa, sekalaisempaa settiä, kuvaesityksen tekoa ja kirjanteon ongelmia. Kaikenkaikkiaan oikein kattava ja mielenkiintoinen viikonloppu ryyditettynä upeilla kuvilla!

Oman esitykseni pidin sudenkorentoharrastuksestani. Esitys kulki aikajärjestyksessä harrastuksen alusta, viime kesän loppuun, sekä käsitteli hieman mielenkiintoisimpia havaintojamme viime kesiltä. Pöntisen Benjamin piti esityksen kuvaesityksen teosta, ja mainitsi kuinka esityksessä olisi hyvä olla myös dokumentaarissia kuvia jossa ihmiset kuvaavat jotain kohdetta. Sillon pärähti mieleen kuin salama kirkkaalta taivaalta, että unohdinpa nuo kuvat esityksestäni aika kattavasti. Olin niitä suunnitellut laittavani, mutta kun en sitä kirjoittanut ylös, niin eihän sitä enää esityksen teon hetkellä muistanut. Nooh, oli minulla sentään joitain kuvia joissa korento istuu kädellä tms. Oma esitys olisi aina mielenkiintoista nähdä yleisön joukosta, koska silloin näkisi mitä pitää kehittää tai muuttaa! Mielellään otankin vastaan kehitysehdotuksia esityksestäni sähköpostin välityksellä. Täytyy myöntää, että koska en pahemmin esityksiä ole pitänyt… Jännitti!

Esitysten ja koulutuksen lisäksi talvipäivät tarjosivat myös mielenkiintoisia keskusteluita eri ihmisten kanssa! Oli vanhoja tuttuja, uusia tuttavuuksia, ihmisiä nimimerkin takaa ja foorumeilta, sekä ulkomailta. Kiitokset teille kaikille, oli kiva jutustella, ja toivottavasti jutustellaan tulevaisuudessakin! Ja erityiskiitokset Jopille vinkeistä metsonsoidinkuvauksiin! Tässä yhteydessä ehkä voinkin mainita, että löysin pari päivää sitten ehkä jo toisen todella upean vuoren päällä sijaitsevan metsonsoitimen! Toivottavasti tällä vuorisoitimella on enemmän kukkoja kuin vain yksi! Metsojen soidinaika lähenee lupaavasti, ehkä tässä Metsolan kerkeisi vielä lämpimikseen lukaista ennen telttailun aloittamista!

Jos olet luonnonkuvaajien jäsen, kannattaa ehdottomasti vierailla talvipäivillä! Mukava oli nähdä että myös nuorempaa sukupolvea oli ilmestynyt paikalle! Ja sen lisäksi myös sukupuolijakauma oli muuttunut!! Loppukaneetiksi voisi tuumata, että jos en olisi ollut paikalla… olisi näiden esitysten näkemättä jääminen jäänyt harmittamaan!

Kiitokset vielä Tapiolle ja Pekalle mukavasta matkaseurasta!

-Janne

Hoikkasinikorento – Keeled Skimmer – Orthetrum coerulescens – Uusi laji lisätty galleriaan!

Hoikkasinikorento
Kuvaa klikkaamalla isompi versio hoikkasinikorento galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the keeled skimmer gallery!

Hoikkasinikorento (Orthetrum coerulescens) kuvia vuorostaan. Vähiin käy ennenkuin loppuu nämä korentokuvat, ei nimittäin ole enää kovin montaa lisättävää lajia jäljellä.

Hoikkasinikorento lukeutuu ehdottomasti tämän meidän lähialueen korentoharrastajien merkittävimpiin havaintoihin viime kesältä. Keski-Suomen ensimmäinen havainto kyseisestä lajista tehtiin vuonna 2010, kun Jyväskyläläiset Risto Toivonen ja Maarit Hänninen löysivät suht runsaan esiintymän heinäkuun 6. päivä Joutsan Rutajoelta. Ennen tätä havaintoa lajia ei tiedetty Keski-Suomessa olevan ollenkaan!

Ensimmäisen havainnon jälkeen innoistuimme viime kesänä ystävieni kanssa etsimään uusia hoikkasinikorento esiintymiä Keski-Suomelle! Innokkaan retkeilyn tuloksena onnistuimmekin löytämään useamman uuden hoikkasinikorento esiintymän! Etsiminen ja uusien alueiden kartoitus oli jopa niin innokasta, että omalta kohdaltani kuvien metsästäminen kyseisestä lajista lipsahtikin toiselle sijalle. Eli kovalevyltä ei loppupeleistä kovin montaa sellaista kuvaa löydy jonka kehtaisi esille asti pistää. Mutta uskon että löytöretkemme hoikkasinikorentojen suhteen jatkuu ensi kesänä, joten eiköhän kuviakin tule lisää!

Suomessa sudenkorennot ovat aika vähän harrastettuja useammassakin osassa maata, ja mahdollisuudet uusien mielenkiintoisten havaintojen tekemiseen, levinneisyyskarttojen uusiksi pistämiseen, ja muiden kivojen juttujen tekemiseen on kenellä tahansa! Kannattaa siis alkaa sudenkorentoretkeilemään, sillä niitä on kaiken lisäksi vieläpä todella leppoista kuvatakin!

Kuvat isompana täältä -> Hoikkasinikorento galleria

-Janne

– — — o — — –

Keeled Skimmer (Pyrrhosoma nymphula) photos!

Keeled Skimmers are definetely one of the most significant findings from the last summer at the central Finland! Risto Toivonen and Maarit Hänninen founded the first keeled skimmer individuals at the 6th of june from the Rutajoki river. Before this finding, nobody didn’t know that keeled skimmers even exists in the central Finland!

After their finding, me and my friends started to do a keeled skimmer searching trips from the different rivers of central Finland. We were hardworking, and we managed to found many new keeled skimmer places during our journeys of exploration!

During our searching trips, I almost forgot to took pictures about those beautiful blueish dragonflies! So there is not many good keeled skimmer pictures on my hard disk at the moment. But luckily I got couple ”ok” pictures to put on my homepage. I believe that our keeled skimmer journeys will continue at the next summer, and of course there will be new possibilities to took some pictures also!

You can found those photos here -> Keeled skimmer gallery

-Janne

Punatytönkorento – Large Red Damsel – Pyrrhosoma nymphula – Uusi kuva lisätty galleriaan!

Punatytönkorento
Kuvaa klikkaamalla isompi versio punatytönkorento galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the large red damsel gallery!

Punatytönkorento (Pyrrhosoma nymphula) kuvia tällä kertaa. Tämä on ainut punatytönkorento yksilö jota kuvasin viime kesänä, ja jos en väärin muista niin taitaa olla myös ainut yksilö johon edes törmäsin! Eli tällä ainokaisella mennään…

Kuva isompana täällä -> Punatytönkorento galleria

-Janne

– — — o — — –

Large Red Damsel (Pyrrhosoma nymphula) picture this time. This is the only large red damsel individual that I photographed in the last summer. This individual is also the only one that I magaged to found!

Bigger picture here -> Large Red Damsel gallery

-Janne

Vihdoinkin revontulia, eikä pilviä mailla eikä halmeilla!

Revontulet ovat olleet lisääntymäänpäin! Vuonna 2009 auringonpilkuttomia päiviä oli 260kpl, vuonna 2010 pilkuttomia päiviä oli vain 51! Ja tänä vuonna pilkuttomia päiviä on ollut vasta yksi! Eli kuljemme kohti auringonpilkkumaksimia. Viime auringonpilkkumaksimi osui vuodelle 2000, jolloin nähtiin komeita revontulinäytöksiä jopa maamme eteläosissa. Nyt alkuvuodesta auringosta on tullut isojakin purkauksia, ja lehdet ovat kirjoitelleet sivuillaan ennustuksista jne, mutta revontulet ovat kuitenkin hieman jääneet vaisuiksi. Toki välillä ihan hyviäkin näytöksiä on ollut, mutta ainakin meillä täällä Keski-Suomessa nämä näytökset ovat jääneet näkemättä pilvien takia. Jotenkin kummasti pilvet aina löytää tiensä tänne meille silloin kun niitä juuri ei kaivattaisi.

Itselläni ei hirveästi ole revontulista kokemuksia, enkä muista hehkuja kummempia esityksiä nähneenikään aiemmin. Keskiviikko-torstai iltana revontulimittarit näyttivät sellaisia lukemia tänne meillekin, että huh huh! Taisi Hankasalmen mittari näyttää lähes 180 lukemia. Mutta yllätys yllätys, taivashan oli pilvessä! Eilinen päivä oli myös pilvinen, enkä säätiedotuksia sen tarkemmin ollut syynännyt. Lähdin tapani mukaan viemään koirillemme ruokaa tuossa kahdeksan kieppeessä, ja kun tuossa pihamaalla koirien ruokakupit kädessä pimeässä koiratarhallepäin käpyttelin, jouduin aivan pysähtymään. Sillä pohjoisessa taivaanrannassa näkyi tähtikirkkaalla taivaalla aivan selvästi nähtävä revontuliovaali, ja sen seurana taivaalla näkyi myös taivaalta putoavat revontuli tolpat!

Vaikka olin lenkillä (pakko yrittää liikkua kun on niin huono kunto) jo aiemmin illalla käynyt, niin joutui siinä jokusen hölkkä-askeleen ottamaan, eikä koirillekaan kerennyt hirveästi turista kun piti sisälle hilpaista pistämään kamoja kasaan. Aika nopsasti autoon selvisin ja käänsin nokan kohti aiemmin miettimääni pitkää peltoa, joka avautuu pohjoiseen.

Auto parkkiin pellon kupeeseen ja mies passiin kameran kanssa pellolle. Revontulinäytelmä oli ohi, ja taivaanrannassa loisti juuri ja juuri silmillä havaittava revontuliovaali. Vaikka pelto oli hyvinkin puoli kilometriä pitkä, niin se oli vaan liian kapea, sillä kaukana horisontissa olevasta ovaalista näkyi vain pieni pätkä pellon kohdalla. Jonkun aikaa tuossa aikaani vietin ja seurasin revontulien kehittymistä kännykän avulla. Toivoin revontulien heräävän ja tulevan ”lähemmäs”. Lopulta järki vei voiton ja päätin lähteä suunnistamaan Lievestuoreenjärven rannalle, josta näkymät olisi riittävät kuvien ottamiseen mikäli revontulet osoittaisivat virkistymisen merkkejä!

Kauaahan siinä ei mennyt kun meikäläinen voortilla päräytti tuttuihin rantamaisemiin! Olin kyllä varma että revontulet innostuvat juuri silloin kun olen siirtymätaipaleella, mutta onneksi olin väärässä. Ja ei muutakun kamat kantoon ja jäälle! Hitusen matkaa jäällä tampattuani huomasin rannassa mukavan näköisen rantaruovikon. Se saattaisi istua oikein kivasti kuvan etualalle, jolloin se myös peittäisi jäällä näkyviä kulkujälkiä. Kun olin saanut pienen lenkin heitettyä ja tehnyt jälleen kerran huomion kuinka lumi kasaantuu rannoille, pääsin suunnittelemaani kuvauspaikkaan. Paikka oli oikein mukava ja viihtyisä, sillä navakan tuulen ja itseni väliin jäi sopivasti metsää. Pienellä kuvauspaikan uudelleen asemoinnilla ja peruutuksella sain kuvaan mukavasti sommiteltua jäniksen jälkiä ja lehtipuiden oksia jotka piirtyisivät kivasti tähtitaivasta vasten.

Sitten alkoikin jälleen kerran odotus, mutta sehän on jo tuttua hommaa, sillä sitähän se luontokuvaus monasti on. Jossain vaiheessa kaivoin kännykän taskusta ja aloin selaamaan ajankulukseni keskustelufoorumeita. Kymmenisen minuuttia kerkesin juttuja lueskella kunnes nostin hieman katsettani. Ja vaikka kännykän kirkas näyttö oli vienyt hämäränäköni, niin taivaanrannassa erottui selvästi kirkastunut revontuliovaali! Äkkiä kännykkä taskuun ja lankalaukaisin kouraan! Nyt alkaa tapahtua! Ensin revontuliovaali alkoi mutkitella, sitten jostain kohdasta paksuuntua, jostain muualta himmentyä ja sitten taas kirkastua. Revontuliovaalista tippui alas revontulihäntiä jotka kiertyivät ja kulkivat kauniisti horisontissa. Näytelmä oli upea ja sen kruunasivat horisontissa kulkevat erilliset revontuli hännät yhdessä taivaasta tippuvien kirkkaiden revontulitolppien kanssa. Voin vain kuvitella millainen fiilis olisi ollut olla kyseisen myrskyn alla! Mutta ehkä se päivä vielä tulee kun pääsen moista näytelmää alapuolelta todistamaan.

Näytelmä toistui alkuyön aikana pariin otteeseen. Kännykällä internetistä revontulikäyriä ja horisontissa heiluvia revontulia samaan aikaan katsellessa ja niitä vertaillessa, täytyy tuumata, että olisi ollut aika vaikea ennustaa juuri oikeaa kohtaa milloin alkaa tapahtua. Näytelmän parhaat palat olisi varmastikin mennyt ohitse jos kotoa olisi yrittänyt lähteä silloin liikenteeseen kun käyrien mukaan taivaalla alkaa tapahtua. Tämän kokemuksen perusteella sanoisin että paras tapa päästä kuvaamaan parhaat palat, on istua kameran kanssa valmiina odottamassa.

Koin myös hieman epävarmuutta valotusaikojen pituudessa. Kamera kyllä kertoo palaako revontulet puhki, mutta kirkas takanäyttö helposti huijaa pimeässä kuvan kirkkautta. Pimeässä kuva saattaa kirkkaalla takanäytöllä näyttää ihan ok:lta, mutta kotona kuva paljastuukin täysin alivaloittuneeksi. Eli en uskaltanut laskea valotusaikoja kovin lyhyeksi, vaikka lyhyemmillä valotusajoilla olisi ollut parempi tallentaa liikkuvien revontulien muodot ilman että revontulet alkavat mössääntymään. Mukava oli kuitenkin huomata, että hieman pidempi valotusaika toi esiin myös punertavaa väriä revontulien yläosasta!

Kaikenkaikkiaan lähes neljä tuntia revontulia odottelin, ja aika meni kyllä vikkelästi tähtitaivaan alla istuskellessa. On sitä tullut joskus neljä tuntia huonomminkin vietettyä… Onneksi keli oli lämmin ja vaatettakin oli päällä suht paljon… eli mikäs siinä oli istuskellessa ja ihmetellessä.


Kuvaa klikkaamalla voit katsoa isomman 1200px leveän version kuvasta

Tässä yllä vielä kuva eilis iltaisesta revontuli näytelmästä. Jätän kuvan vielä lisäämättä galleriaani, koska 2010-vuoden kuvien räknääminen on vielä kesken.

-Janne