Kuvaa klikkaamalla isompi versio maisemakuva galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the landscape photo gallery!
English text below!
Jokunen ilta takaperin lämpömittari näytti -24 astetta ja taivas oli alkuillasta täysin kirkas. Keli näytti oikein hyvältä tähtitaivaan kuvausta ajatellen. Hieman kuu paisteli taivaalla, ja vaikka kuu hieman tähtien näkymistä vähentääkin, niin saahan siitä mukavasti täytevaloa maisemalle. Pistin alkuillasta auton johdon päähän lämpiämään ja päätin että lähden hieman Toivakan takamaille ajelemaan kunhan lapset on ensin saatu halittua yöunille.
Illemmalla lähdin reissulleni, ja kamerakamppeita autoon kantaessani katselin miten komealta taivas vieläkin näytti. Kuun paisteesta huolimatta tähtiä erottui tosi komeasti ja kuun lähiympäristöäkin tarkastellessa taivas näytti täysin kirkkaalta! Tietty kuva oli jo mielessäni, sillä olin menossa ottamaan jo aiemmin otettua tähtitaivaskuvaa uudelleen. Edellisellä kerralla horisontin pilvet yhdessä valosaasteen kera olivat pilanneet kuvani.
Kun pääsin määränpäähäni perille, jostain tulla tupsahti sankka utu! Täysikasvuisten puiden latvat paikoitellen katosivat taivaalla leijuvan udun sisään. Näkyvissä ei ollut tähden tähteä, hyvä kun kuu erottui usvan läpi. Ensimmäisiä ajatuksia oli että “jaaha, tässäkö tämä nyt oli…”, seuraava ajatus oli että onkohan kotopuolessa samaa utua. Puhelu vaimolle ja vaimo pihalle katsomaan taivasta… Utua alkoi olla myös kotopuolessa, eli turha lähteä tähtitaivaskuvien toivossa takaisin kotiapäinkään. Päätin hieman ajella ja kartoitella paikkoja tulevia kirkkaita iltoja varten.
Jonkun aikaa metsäautoteitä ajellessani huomasin että sumurintama alkaa pikkuhiljaa repeillä. Suuntasin kulkuni kohti vanhaa tuttua kuvauskohtaani. Jos sittenkin pääsisin ottamaan kuvan uusiksi? Virittelin kamerakamani valmiiksi ja aloin ajankulukseni ottaa kuvia ja testailla hieman eri asetuksia. Kuva kuvalta kameran takanäytöltä näki kuinka sumurintama eteni. Se liikkui yllättävän kovaa vauhtia, ja hieman yli minuutin aikana, joka valotukseen ja automaattiseen kameran kohinanpoistoon kului, rintama oli liikkunut pitkän matkaa. Tähtitaivasta tuli esiin valotus valotukselta yhä enemmän ja enemmän… Pikku hiljaa taivaalta alkoi erottua Orionin tähdistö vöineen, se osui juuri sopivasti maisemassa olevan uran yläpuolelle.
Mutta sitten, kuin sormia napsauttamalla sumurintaman eteneminen pysähtyi. En ajatellut samantien antaa periksi, vaan menin pakkasta karkuun autoon. Odotin 45 minuuttia, mutta rintama ei edennyt enää mihinkään. Näytti pikemminkin siltä, että rintama alkoi hitaasti siirtyä kohti vanhoja asemiaan. Näytti hyvin vahvasti siltä, että sinäkään iltana ei haluamaani kuvaa pystyisi ottamaan, joten päätin suunnata matkani kohti kotia. Olinhan sentään saanut jo jotain kuvia ja ehkä vielä palaisin tähän samaan paikkaan kun keli alkaa näyttää siltä, että haaveilemani kuva olisi mahdollista ottaa… Oli se sitten tänä talvena, ensi talvena tai…
Eli aiottu kuva jäi kuin jäikin ottamatta. Myöhemmin kotona kuvia katsellessa huomasin, että vaikka kuvassa ei tähtia hirveästi näykkään, niin eihän se nyt loppujen lopuksi kuitenkaan pöllömpi kuva ole. Ihan mukiin menevä maisema puutteellisilla tähdillä, mutta ryyditettynä sumulla ja hirven jäljillä. Oikein sopiva lisä puutteelliseen maisemakuva galleriaani =)
Linkki maisemakuva galleriaani -> Linkki
- - — — o — — - -
Some day ago, the thermometer showed that there were -24 celcius outside in the early evening. The sky was all clear and the conditions to starry sky photography were very good! Moon was shining on the sky, and even if it little affects to how the stars stands out from the sky, it gives a little fill light to the landscape. I decided to do a little starry sky photographing trip when our childrens had gone to sleep.
In the evening when I carried my photographing equipments to the car, the sky was still all clear. Even if the moon shined on the sky, the stars standed out very nicely. I had exact photograph on my mind, and this was the second time that I tried to take it. Last time the clouds in the horizon together with the light pollution ruined my attempt.
When I got to my destination, the sky were all foggy. I cannot saw a single star in the sky! I called to my wife, and asked to her to go out and check out the situation there… it was all foggy out there too. Then I decided to drive a little here and there, and try to look some new places for the new starry sky photographs.
When I had driven sometime, I noticed that the fog front was moving and the sky was already little cleared. I headed to the place where I had planned to take my photo. It was the same place where I had taken it last time. Maybe I will succeed to take that photo after all? I put my camera ready and take couple of test shots… I clearly saw from the camera’s LCD that the fog front was moving… and it was moving quite fast. My exposure and long exposure noise reduction took a little over one minute, and in that time, the fog front moved quite a long way. Exposure by the exposure, the sky cleared more and more. Little by little, the Orion constellation with it’s belt comes into sight. It positioned nicely just over the gap between the trees.
But then the fog front just stopped. It didn’t move a bit! I thought that maybe I should wait a little… maybe it starts moving again. I waited 45 minutes, and it did move a little… backwards! It was quite clear that the sky was not going to get clear in that night, and my planned photo was not going to be taken. I started to heading back home, but maybe I come back when the sky is clear again… Maybe its tomorrow? or in next winter?
I didn’t get the photo I had planned for, but I had couple of photos in my camera. I looked the photos at home, and they weren’t so bad after all! No billions of stars, but quite nice landscape with little stars, fog and moose tracks. Nice little addition to my little landscape gallery!
Link to my Landscape photo gallery -> Link
-Janne
