Revontuli kuvia – Hienoimmat näkemäni revontulet

Kuten moni muukin, niin myös minä odottelin revontulia saapuvaksi lauantai – sunnuntai väliseksi yöksi. Vaikka useampaan otteeseen kävin netissä olevia tutkia katselemassa ja yritin jopa houkutella palkkeja nousuun pistäen saunan lämpiämään, niin revontulipalkit pysyivät matalalla. Revontulet menivät ohi siltä yöltä. Seuraavan päivän emailit kuitenkin antoivat uskoa, sillä oli viitattu revontulien siirtyneen seuraavalle yölle. Alkoi odotus…

Sunnuntai alkoi kääntyä iltapäivälle ja revontulipalkit alkoivat nousta, jopa ilman saunan lämmitystä. Ursan revontulijaoston email-listallakin vinkattiin että heti kun hämärtyy kannattaa olla valmiina revontulien suhteen! Pikkuhiljaa pistin kamppeeni kasaan ja tarkoitukseni oli singahtaa heti pelipaikoille jahka vaimoni tulee kotia jumpastaan. Meidän mäellä lämpömittari näytti -13C, joten alhaalla järvenrannassa olisi varmasti viileämpää. Paljon vaatetta päälle, jotta järvenrannassa voisi ongelmittta pönöttää pakkasessa kameran kanssa. Tällä kertaa mukaani lähtikin Nikon D3200 + Nikon AF-S 14-24/2.8, sillä kuten perinteeksi on muodostunut, että kun kunnon revontulia tulee… on ykköskamerani huollossa. Onneksi tällä kertaa oli edes D3200, eikä taskupokkari kuten edellisellä kerralla.

Suihkin autollani kohti pelipaikkaa aikalailla kello kahdeksalta ilallla. Autosta noustessani katsahdin ylös ja näky oli upea! Revontuli kruunu oli aivan ylläni! Näin kuinka pilarit piirtivät upeita viivoja taivaalle. Äkkiä auton ovet lukkoon ja juoksuksi. Kamoineni spurttasin jonkun satametriä järven rantaan. Ensimmäisenä soitto vaimolle kotia, että äkkiä ulos katsomaan revontulia. Kotona pojatkin olivat hilpaisseet vielä sängystä ulos kuistille ihastelemaan pikaisesti kaunista revontulinäytelmää ennen yöunille vaipumista.

Kun kotiväki oli hälytetty, oli kuvaamisen vuoro. Näytelmä kerkesi hieman rauhoittua, mutta itse olin vielä virtaa täynnä. En tiennyt aluksi mihin suuntaan olisin kuvannut, koska joka puolella oli jotain meneillään! Pikku hiljaa syke ja juoksun myötä noussut hengitys tasaantui ja hommaan alkoi tulla hiven järkeä. Kuvasin D3200:sella jalustalta upeaa revontulinäytelmää, mutta silti takaraivossa harmitti että D800e:ni oli jossain matkalla saapumassa kotia kohti. 14mm polttoväli Nikon D3200:sen tarjoaman 1.5x crop DX-kennon kanssa ei vaan tarjonnut riittävän laajaa kuvakulmaa kun tarjolla oli suuren osan taivaasta täyttävä revontulinäytelmä. Oli lähes mahdoton haaveilla vaakakuvaan mitään etualan kohteita, jos meinasi saada revontulia kunnolla näkymään kuvassa. Muuten olin kyllä oikein tyytyväinen D3200:sen suoriutumiseen. Eihän se sinänsä hirmu koville joutunut ns. hämärähommia ajatellen, koska revontulet olivat niin kirkkaita että ISO1600 herkkyydellä ja f2.8 aukolla pystyi käyttämään 4-8sek valotusaikoja. Toki myös taivaalla möllöttävä ja maastoa valaiseva kuunsirppi toi helpotusta kameran suoriutumiseen hämärässä.

Revontulinäytelmä oli kaikenkaikkiaan erittäin upea! En koskaan aiemmin ollut nähnyt vastaavaa revontuli tykitystä! Revontulikruunu, jota myös koronaksi kutsutaan oli jopa etelämpänä kuin minä itse joka jökötti Keski-Suomessa järvenjäällä jonkun verren Jyväskylää etelämpänä. Kello 20 ja 21 välillä revontulipalkit olivat aurorasnow sivustolla käyneet jopa 600 asti, sekä Hankasalmenkin mittauspisteessä 480! Huimia lukemia!

Koronaa pääsin kuvaamaan pariin otteeseen, mutta näytelmän lopussa leukani loksautti lopullisesti eräänlaiset loimotukset. Koronasta alaspäin tulevat revontulet ikäänkuin loimottivat liekkien tapaan, vai pitäisikö sanoa että niissä kulki nopeasti ylös ja alas kirkkaampia kohtia. Näiden loimotusten kanssa taivalla välähteli nopeita revontuli kaaria jotka hävisivät lähes yhtä nopeesti kuin syntyivätkin. Värejä tuntui olevan punaisesta violettiin ja kuviin oli tallentunut myös hieman valkoista, johon en ennen ole kyllä törmännyt omissa revontulikuvissani.

Tämän näytelmän muistan pitkään! Alla vielä jotain kuvia maaliskuun 17. 2013 revontulista. Koska kello alkaa lähestyä puoltayötä, en lisää kuviin ns. Klikkaa isommaksi versioita, vaan teen sen vaikka joku tuleva päivä jossain sopivassa välissä.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin
-Janne


Vuoden 2013 ensimmäiset revontuleni!

Ilmojen viilentymisen harmittelu loppui äkillisesti 17.01.2013, kun huomasin Facebookissa ”Revontulimittarin palkit nousee lupaavasti!”-päivityksen. Pakkasen kiristyminen ei enää juurikaan harmittanut, vaan pikemminkin se oli vain positiivista, sillä silloin taivas saattaisi olla edes hieman kirkkaampi! Lähipäivät onkin olleet taas pilviä pilvien perään, mutta tällä kertaa kotipihan kattona pilviverhon sijaan näkyikin tähtitaivas.

Kotimme sijaitsee suht korkealla mäellä ja kun elohopea meillä laskee näyttämään lähelle kahdenkymmenen asteen pakkasta, niin se tarkoitaa yleensä sitä että mäen alla saatetaan olla lähellä kolmenkympin pakkaslukemia. Vaikka aiemmin olinkin hieman iloinnut pakkasesta, alkoi se jo hieman rajoittaa innostusta. Perinteiset ”Noinko siellä kovin ihmeellisiä revontulia näkyy…”, ”kuukin möllöttää taivaalla…” -ajatukset pyörivät mielessä. Kuvauskamppeet olivat pitkin poikin levällään, mutta kameran akku oli kuitenkin latauksessa kun sen olin alkuinnostuksessani kerennyt jo laturiin tuupata.

Kello tikitteli jonkun verran vajaata kymmentä illalla, kun tajusin että en ollut käynyt vielä kiinnittämässä autoon lohkolämmittimen piuhaa aamua varten. Auton pystyisi sitten aamulla pistämään lämmitykseen ihan vain ulko-ovea raottamalla. Ulos mennessä päätin kuitenkin sammuttaa pihavalomme, ikäänkuin varmuuden varalta. Rappuset alas käveltyäni jäin pimeässä silmäilemään pohjoistaivasta… ihankuin siellä jotain himmeästi näkyisi? Olisivatko ne kuitenkin jotain pilvenhattaroita, koska pohjoistaivaalla oli aiemmin illalla ollut pientä usvaa havaittavissa. Päätin kuitenkin hakea kameran ja näpsäistä vapaalta kädeltä sekunnin valotuksen pohjoistaivaasta, ikäänkuin tarkistaakseni revontulitilanteen. Kuva näyttikin kameran takanäytöllö yllättävän lupaavalta, sillä revontulet olivat helposti havaittavissa, isohkolla alalla ja jopa muotojakin erottui. Ei auttanut, oli lähdettävä sisälle pukemaan lisää kampetta päälle ja keräämään kameravermeet kasaan!

Olin jo aiemmin lähtöinnostuksissani miettinyt paikan johon voisin mennä kuvaamaan mikäli revontulia ilmestyisi, joten ei muutakuin auton nokka kohti tuota uutta kuvauspaikkaa joka muuten vaihteeksi sijaisi asunkuntani Toivakan puolella. Matka ei ollut pitkä, ja perille saavuttuani revontulet olivatkin ihan kuvaukselliset. Koska kuvauspaikka oli uusi, enkä ollut käynyt paikalla hetkeen… ei alkuun meinannut löytyä oikein mielekästä kuvauspaikkaa. Ikävästi revontuletkin hieman kerkesi lässähtää ennenkuin löysin kameralleni hyvän paikan. Mistään kovin kirkkaista revontulista ei ollut kyse, mutta vaikkei silmä yleensä hirveitä havaitse ja vaikka kuukin oli hieman havainnointia häiritsemässä… niin kamera kaivaa kyllä revontulet esille.

Tälläistä taivaanrannasta paljastui kello 22:19.



Kuvaa klikkaamalla aukeaa suurempi versio kuvasta
Click image to watch bigger version of the photo

Jälleen kerran kuva syntyi Nikon D800e + Nikon AF-S 14-24/2.8 yhdistelmällä. Asetuksia rustaan aina eessun taassun ja tähän kuvaan sattui seuraavat lukemat. 14mm, f2.8, 13sek ja ISO1600. Jälleen kerran kameran suoraan asettelussa auttoi kameran ns. virtuaalihorisontti, joka ilmaisee milloin kamera on suorassa. Hieman yli tunnin verran kovassa pakkasessa seisoskelin toiveikkaana jos revontulet vielä innostuisivat, mutta mitä pidempään odotin… sitä selkeämmin alkoi näyttää siltä että huippu kerkesi jo mennä. Hieman olin ollut myöhässä tänä kyseisenä iltana, mutta onnistuin sentään saamaan edes jotain! Ehkä seuraavalla kerralla sitten lisää!

Kyseiset taivaantulet taisi olla vuoden 2013 ensimmäiset Keski-Suomessa? Tai ainakin ensimmäiset jotka itse onnistuin näkemään ja tallentamaan. Saas nähdä millainen revontulivuosi vuodesta 2013 tulee, sillä etenemmehän kohti revontulimaksimia.

-Janne

Perhoset vuodelta 2011 – Uusia kuvia lisätty galleriaan.

LauhahiipijäKuvaa klikkaamalla isompi versio lauhahiipijä galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the essex skipper gallery!

Perhoskuvia lisätty galleriaan!

En ole perhosia oikeastaan koskaan juurikaan kuvaillut, mutta kun niitä omassa pihassa on jonkun verran pyörinyt niin onhan niistäkin kuvia tullut sitten otettua. Toki pari muuallakin kuvattua kuvaa setissä on.

Galleriaan lisätty setti sisältää kuvia seuraavista lajeista.

Toki lajeja on useampiakin pihassa pörrännyt, mutta ovat jostain syystä jääneet kuvaamatta. Jospa joku kesä saisi viritettyä pihaan kunnon perhos-magneetti-kukkia, niin eihän sitä tiedä vaikka enemmissä määrinkin innoistuisi näitä lepattelijoita kuvaamaan. Onhan näitä kuitenkin aika leppoista kuvailla, kuten monia muitakin ns. macro/lähikuvaus-lajeja joita kotipihalla esiintyy.

-Janne

Revontulia Lievestuoreenjärven rannalla…

Revontulimaksimi lähestyy, ja mahdollisuudet upeiden taivaantulien näkemiseen paranee! Hieman on ollut spekulaatiota maksimin myöhästymisestä perinteisestä 11-vuoden kierrosta, mutta ei se oikeastaan luontokuvaajaa haittaa. Pääasia on että revontulia tulee ja niitä pääsee tallentamaan!

Marraskuun 12.-13. väliselle yölle oli povattu revontulinäytelmää, mutta ainakin meillä täällä Keski-Suomen Toivakassa taivas oli pilvessä kaiken myrskyn keskellä… Eikä oikeastaan haitannutkaan, sillä jonkinasteinen väsy painoi hartioilla ja sänky suorastaan houkutteli pehmeyteensä. Olin toki hieman toiveikkaana, jotta seuraava ilta toisi revontulia kuvattavaksi saakka.

Marraskuun 13. päivän ilta lähestyi ja Forecan pilviennuste näytti revontulikuvaajan kannalta huonolta. Mutta kun pojan kanssa ajelimme kotiapäin painikerhon jälkeen, taivas oli täysin kirkas ja täysin vailla pilven hattaraa. Kotia päästyämme oli suorastaan pakko pistää talo täysin pimeäksi ja mennä ulos ihailemaan upeaa syksyistä tähtitaivasta, sillä niin harvoin se tuntuu tänä syksynä näyttäytyvän. Havainnoimme hieman tähtitaivasta ja myöhemmin kotiin saapuneelle äidille ja pikkuveljelle pieni painimies heti toitottikin linnunradat, otavat ja pohjantähdet. =)

Puolen kymmenen aikaan lähdin liikenteeseen kamerani kanssa ja suuntasin kuitenkin lopulta tuttuun kuvauspaikkaan Laukaan kunnan puolelle, vaikka hieman jotain uuttakin koitin miettiä. Jo autolla ajaessani näin kun pohjoinen taivaankansi hehkui vihreänä tähtitaivaan seassa. Ensimmäisestä paikasta en kuitenkaan oikein saanut mitään mieluista aikaiseksi ja revontuletkin olivat niin laajalla että jouduin väkisin ottamaan rannoille rakennettujane talojen ulkovaloja mukaan kuviin. Ajattelin että syteen tai saveen, mutta kuvauspaikkaa on pakko vaihtaa!

Ajoin toiseen tuttuun paikkaan, jonka maisemat olivat hieman erilaiset johtuen siitä että vettä on normisyksyyn verrattuna paljon enemmän. Parin kokeilun jälkeen löysin kameralleni suhteellisen hyvän paikan ja pääsin kuvaamaan. Revontulien kirkkauden puolesta niiden sommittelu kuva-alalle onnistui helposti kameran optisen etsimen kautta, ja etualan sommitelman pystyi helposti katsomaan kohdalleen testivalotuksista. Perinteiseen tapaan kameran virtuaalihorisontti jelppasi kameran asettelua ja jälkikäsittelyyn jäi hyvin vähän korjattavaa horisontin suoruuden suhteen. Revontulia ei tällä kertaa juurikaan tarvinnut odotella, vaan kuvaamisen sai aloittaa samantien. Hieman pilviä lainehti taivaalla silloin tällöin, mutta revontulikaari näkyi paljaalle silmälle upeana. Se oli niin leveä, että kaipasin Nikon D800E kameralleni jopa vieläkin laajempaa polttoväliä kuin 14mm, vaikkakin kyseisen objektiivin 114 asteen kuvakulma on jo suhteellisen laaja!

Revontulikaari oli suurimman osan ajasta aika rauhallisen näköinen, mutta aina välillä oli nähtävissä taivaasta putoavia sekä taivaanrannassa kulkevia upeita pilareita ja muodostelmia. Pohjois-Suomessa oli varmasti upea näytelmä käynnissä! Meillekin kuitenkin jotain riitti, ja esimerkiksi tälläisen ruudun eilen sain tallennettua kun pari tuntia järvessä kamerani kanssa seisoskelin.


Kuvaa klikkaamalla isompi versio! Click picture to watch bigger version of the photo!

Kuvan tekniset tiedot ovat jotakuinkin seuraavat: 15sek valotus, f2.8 aukko, 14mm polttoväli ja ISO3200 herkkyys. Kamerana ja objektiivina toimivat siis Nikon D800E + Nikon AF-S 14-24/2.8G.

Näytelmä huipentui yhdentoista aikaan upeisiin, kirkkaisiin ja aktiivisiin revontuliin, mutta ikäväkseni pilviverho sulki suhteellisen nopeasti esiripun. =/ Mutta näytelmä oli kuitenkin hieno ja katsomisen arvoinen! Jäi hyvä mieli, sain raitista ilmaa ja jokusen revontulikuvan… mitä muuta sitä olisi muka enää enempää tarvinnut? =)

-Janne

Teeriä vuoden 2011 varrelta

syksy teeri
Kuvaa klikkaamalla isompi versio lintu galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the bird gallery!

Kolme teeri (Tetrao tetrix) kuvaa lisätty galleriaan!

Aika vähän vuonna 2011 teerikuvia syntyi. Toki se johtuu siitä, että en ensimmäistäkään kertaa lähtenyt vartavasten teeriä kuvaamaan, vaan kaikki kolme galleriaan lisättyä teerikuvaa on eri reissulla syntyneitä vahinkokuvia. Eli jonkun kerran teeriin törmäsin ja jostain tilanteista pääsi sitten vahingossa syntymään ihan kuviakin.

Itseäni lämmittää syksyiset teerikuvat jollainen tuo yllä olevakin on. Eli hieman jotain erilaista niihin ainaisiin kevätsoidin kuviin. Syksyiset lehdet tuovat kivasti väriä luontoon ja niin myös teerikuviin. Toivottavasti tänä syksynäkin syntyisi syksyisiä teerikuvia!

Loput kaksi kuvaa löytyy täältä (2. sivulta) -> Teerikuva galleria

The last two pictures can be found here (from the second page) -> Black grouse gallery

-Janne

Huuhkaja – Eurasian Eagle-Owl – Bubo bubo – kuva lisätty galleriaan!

Huuhkajan poikaset
Kuvaa klikkaamalla isompi versio lintu galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the bird gallery!

Kolme huuhkaja (Bubo bubo) kuvaa lisätty galleriaan!

Ylläoleva kuva jossa huuhkajan poikaset ovat pesällään on otettu vuonna 2011, jolloin pöllöjen ruokapolitiikka alkoi olla aika huonolla mallilla. Kuvassa isompi kylläinen poikanen köllöttelee maha täynnä pienemmän poikasen päivystäessä ympärilleen suupalan toivossa.

Kun ensikerran saavuimme pesälle oli poikasten kokoero huomattavan suuri, sillä isompi ja vahvempi poikanen oli popsinut vähistä ruokamääristä suurimman osan, ja pienempi oli täten jäänyt heikommalle ruokahuollolle. Pienempi nälkiintynyt poikanen tuli heti luokse ja alkoi nälissään nokallaan haukkailla kumpparin kärkeä. Poikasista isompi oli jo sen verran kasvanut että se oli rengastettavissa, mutta pienemmän jalka oli vielä niin onneton ettei siihen rengasta voinut laittaa. Pois lähtiessämme nälkiintynyt poikanen yritti vielä lähteä peräämme ruuan toivossa.

Luonnon valintaa uhaten aloitimme tämän reissun jälkeen ”huuhkajan poikasen elvytys”-projektin. Jo samana iltana nälkiintynyt poikanen sai nauttia maustamattomista possun suikaleista jotka sille erinomaisesti maistui. Hieman vuorotellen kävimme poikasta syöttämässä milloin suikalelihalla, milloin loukutetuilla hiirillä ja myyrillä. Pienempi poikasista vahvistui ja kasvoikin hyvää kyytiä jahka alkoi saamaan kupuunsa täytettä.

Alla olevassa kuvassa huuhkajan poikanen nautiskelee juhannus ateriastaan jyrsijän hännän pätkän pilkottaessa vielä poikasen nokan välistä. Reippaasti poikanen söi kun sille ruokaa tarjosi, joskin tällä nimenomaisella kerralla ruokaa jäi hieman varastoonkin, sillä kyllähän juhannuksena pitää olla ruokaa yllinkyllin pöllöilläkin! Kuvan ulkopuolella isompi poikanen pötkötteli sammalella maha täynnä, eikä sille kelvannut ensimmäinenkään siimahäntä vaikka tarjota koitinkin.

Huuhkajan poikanen hiiret
Kuvaa klikkaamalla isompi versio ”kentältä”-galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the ”from the field”-gallery!

Pesällä useasti käydessämme kuljimme tietoisesti useita eri reittejä välttääksemme niin näkyvien- kuin myös selvien hajupolkujen syntymistä. Ketuilla on tapana seurailla ruuan toivossa ihmisten usein käyttämiä selviä hajupolkuja, ja tätä halusimme välttää. Mutta myös suoraan huuhkajan pesälle johtavat näkyvät polut ovat huono juttu, sillä ikävä kyllä nykyaikanakin vielä löytyy hoopoja jotka tuhoavat huuhkajan pesiä. Elvytys projektimme myötä pienempikin poikanen kasvoi ja sai hieman paremmat lähtökohdat selviytymiseen sekä niukkojen aikojen vastustukseen. Myöhemmin emme enää käyneet reviirillä varmistamassa selvisikö poikanen syksyyn saakka, mutta tahtoisin uskoa niin… Ehdottomasti yksi parhaista juhannuksista joita olen viettänyt.

Huuhkaja aamulevollaan
Kuvaa klikkaamalla isompi versio huuhkaja galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the Eurasian Eagle-Owl gallery!

Seuraava huuhkaja kuva on vuodelta 2007, joten en sitä lisännyt vuoden 2011 lintugalleriaan. Jotenkin se on vaan joskus jäänyt arkistoon makaamaan, kuten niin moni muukin kuva. Joskus arkistoja kuitenkin kannattaa penkoa, sillä joskus sieltä voi vahingossa jotain löytyä jotain näytille laitettavaakin. Vanhempi poikamme herätti koko perheen joskus suhteellisen aikaisiin, joten päätin lähteä vielä kaupungissa asuessamme käpyttelemään suositulle ulkoilualueelle jossa joskus oli huuhkajaa nähty. Sillä reissulla se niin harvinainen onni kerrankin potki ja onnistuin löytämään huuhkajan aamu-uniltaan. Siinä se koivun oksalla istuskeli ja antoi minun ottaa kuvani aivan rauhassa. Siihen huuhkaja jäi uniaan jatkamaan kun lähdin kameroineni kohti uusia haasteita…

-Huuhkaja kuviini voit tutustua täällä -> Huuhkaja galleria

-Luontokuvaajan matkassa galleria täällä -> Kentältä galleria

-My Eagle owl photos can be found here -> Eagle owl gallery

-From the field photos can be found here -> From the field gallery

-Janne

Sudenkorennot 2011 – kuvia lisätty!

Sirokeijukorento
Kuvaa klikkaamalla isompi versio Sirokeijukorento galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the Common spreadwing gallery!

Galleriaan lisätty vuoden 2011 sudenkorento kuvat! Vuoteen 2010 verratuna kuvien määrä tippui suorastaan hurjasti alas, toki myös muissa kategorioissa kun sudenkorennoissa, mutta tässä kategoriassa muutoksen huomaa helpoiten. Vuonna 2010 sudenkorentokuvia tuli 71kpl.. vuonna 2011 vain 7kpl. Kun ei kerkeä käymään kuvaamassa, niin ei niitä kuvia yksinkertaisesti tule. Eli nämä kuvat ovat aikaansaannoksia yhdeltä reissulta ja kotipihastamme.

Kun kuvia ei ollut tuota enempää, päätin tuupata ne kaikki linjoille samalla kertaa. Tässä linkit gallerioihin joista uusia kuvia löytyy!

Neidonkorento: Linkki galleriaan (kaksi viimeistä kuvaa)
Sirokeijukorento: Linkki galleriaan (kaksi viimeistä kuvaa)
Pihtijokikorento: Linkki galleriaan (kaksi viimeistä kuvaa)
Hoikkasinikorento: Linkki galleriaan (viimeinen kuva)

-Janne

Neidonkorento naaras
Kuvaa klikkaamalla isompi versio Neidonkorento galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the Beautiful demoiselle gallery!

Maisemakuvia vuodelta 2011 lisätty galleriaan.

Syysmyrsky LievestuoreenjärvelläKuvaa klikkaamalla isompi versio maisema galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the landscape gallery!

Maisemakuvia viime vuodelta lisätty galleriaan ja samalla avattu ”maisemakuvat vuodelta 2011”-galleria. Maisemakuvausta tulee harrastettua kyllä aika vähän ja kuten kuvista voi nähdä, niin viime vuonnakin tarvittiin hieman normaalia kovempia myrskyjä että maisemakuvaukseen muista hommista irtauduttiin. Mutta yleensä kun saa sen telen laajikseen vaihdettua tai muut hommat siirrettyä sivuun, niin yleensähän sitä aina jotain syntyy ja niin noistakin myrskyistä.

Ensimmäinen lisäämäni kuva (joka tuossa ylläkin näkyy) on lokakuun loppu puolelta. Silloin etelästä puhalti ihan kohtuullisesti ja vesipisarat meinasivat muodostua ongelmaksi, sillä ne erottuu Nikonin 14-24/2.8:n etulinssistä tosi hyvin kuviin… käytännössä pisara etulinssissä pilaa kuvan kuin kuvan. Toki se voi tuurilla osua sellaiseen kohtaan että sen voi klonettaa pois, mutta yleensä näin ei ole.

Jälkimmäiset kuvat on myös otettu Lievestuoreenjärveltä, mutta tapaninpäivänä 2011, jolloin Suomeen saapunut erittäin voimakas matalapaine myrskysi ihan kohtuudella. Myrskyä pidettiin jopa harvinaisena, mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisena. Edellinen vastaavanlainen myrsky oli ollut vuoden 2001 marraskuussa. Ilmatietieteenlaitoksen tiedote myrskystä löytyy täältä -> LINKKI. Lumesta ja jäästä ei tämän myrskyn aikaan ollut tietoakaan, vaikka oltiin vain jonkun hassun päivän päässä vuoden vaihteesta.

Uudet kuvat löydät täältä -> Maisemakuva galleria

New photos can be found here -> Landscape gallery

-Janne

Revontulikuva!

RevontuletKuvaa klikkaamalla isompi versio Taivaan ilmiöt galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the Sky phenomenons gallery!

Revontulikuva vuodelta 2011 lisätty revontuli galleriaani!

Kovin suurella tahdilla näitä revontulikuvia ei minulle synny, mutta edes joskus jotain. Kymmenen vuoden kuluttua niitä voi sitten olla jo jokunen kasassa. =D

Tarinaa tämän kuvan syntyhetkiltä voit lukea kuvan oton jälkeen kirjoittamastani blogikirjoituksestani, eli täältä -> Vihdoinkin revontulia, eikä pilviä mailla eikä halmeilla!

Revontuli kuvagalleriani löydät täältä -> Linkki

-Janne

Pohjantikka – Three-toed Woodpecker – Picoides tridactylus – Uusia kuvia lisätty galleriaan!

Pohjantikka

Kuvaa klikkaamalla isompi versio lintu galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the bird gallery!

Kolme pohjantikka (Picoides tridactylus) kuvaa lisätty galleriaan!

Pohjantikka on itselleni suht harvoin eteen tuleva laji, vaikka vanhoissa kuusimetsissä tykkäänkin aikaani kuluttaa. Tähän pohjantikkaan törmäsin kun lähdin katsomaan mikä siellä kuusikossa rapistelee… ja pohjantikkahan se siellä huhtikuun lopulla ruokaa etsiskeli. Kovinkaan arasta yksilöstä ei ollut kyse, sillä kun lähdin käpyttelemään pois päin seurasi tikka perässä! Yhtäkkiä olinkin kahden pohjantikan välissä! Sekä koiras että naaras olivat piirittäneet minut ja jonkun näytille pantavan kuvan sainkin tilanteesta aikaiseksi Nikon D700 + AF-S 200/2 VR + TC20E III yhdistelmällä.

Kesemmällä koitin käydä vielä etsiskelemässä tikkojen pesää, siinä kuitenkaan onnistumatta. Ehkä joku muu kesä lykästää paremmin!

Loput pohjantikka kuvat löydät täältä -> Pohjantikka galleria

-Janne