Archive for the ‘Luontokuvaus’ Category

Lapinpöllö – Strix nebulosa – Great Grey Owl – Uusia kuvia lisätty galleriaan!

Sunday, January 29th, 2012

Lapinpöllö - Strix nebulosa

Kuvaa klikkaamalla isompi versio lapinpöllö galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the great grey owl gallery!

Seitsemän metsäistä lapinpöllö kuvaa viime kesältä lisätty lapinpöllö galleriaani!

Viime kesä ei ollut hirmuista hurraa-huutoa lapinpöllöjen osalta täällä meidän nurkilla, mutta onnistuin kuitenkin löytämään yhden täysin uuden lapinpöllöreviirin! Kyseisellä alueella oli lapinpöllön pesäpaikka ollut kadoksissa jo pidemmän aikaa, ja vaikka havaintoja oli ollut ehkä jopa kymmenen vuoden ajalta niin reviirihuuteluista kuin maastopoikueistakin, niin pesä odotti edelleen löytäjäänsä.

Eräänä kesäiltana lähdin etsimään alueelta mahdollista risupesää. Suhteellisen kauan hyttysten seassa pesää etsiskeltyäni huomasin hieman isommassa puussa selvästi tummemman läntin. Koska olin hirveän hyttys armeijan takia pukeutunut suht ylimitoitetusti tuohon kuumaan ja kosteaan kesäiltaan, ei mieleeni inisevän hyttyslauman keskelle edes pälkähtänyt että kyseessä voisi olla risupesä, vaan ristin sen heti joksikin puun kasvuhäiriöksi tai tuulenpesäksi. Koska olisihan täysin mahdotonta että kaiken tuon puurtamisen jälkeen pesä löytyisi!

Mutta tottahan toki tuo suhteeellisen tiheästä metsästä löytämäni “tummentuma” piti tarkistaa. Sain kiertää ja kiertää, mutta lopulta matalempien puiden välistä löytyi kuin löytyikin reikä josta korkeammassa puussa olevaan tummentumaan sai näköyhteyden. Ja risupesähän siellä oli, ja vieläpä aika iso sellainen! Mutta voi sitä riemua kun kameran läpi katsomalla pesän laidan yli näkyi kuin näkyikin aikuisen lapinpöllön otsan kaari. Hyttyset ja litimärkä takin selkämys hävisi mielestä välittömästi! Pesä on todennäköisesti korpin joskus rakentama, mutta nyt lapinpöllön ties kuinka kauan asuttama!

Löytäessäni pesän oli lapinpöllö emo vielä hautomassa ja myöhemmin kesällä paljastuikin että kyseessä oli alueemme myöhäisin lapinpöllö poikue viime kesänä. Pesästä selvisi maastoon kaksi potraa lapinpöllön poikasta ja koska alueella oli myyriäkin ihan kivasti, niin uskon että poikaset selvisivät jopa isommiksikin. Muutenkin poikasten syntymä osui suht hyvään saumaan, koska edelleen täällä meidän suunnalla ollaan menossa kohti parempia myyrävuosia.

Kaikki seitsemän uutta kuvaa on otettu Nikon D700 + AF-S 200/2 VR yhdistelmällä. Hieman tiiviimmissä rajauksissa objektiivin kaverina oli Nikonin TC-20E III telejatke ja väljemmin rajatuissa poikas kuvissa telejatke oli taskussa ja silloin objektiivista oli poikkeuksetta käytössä suurin aukko, eli f2.0. Osa noista väljemmin rajatuista poikas kuvista ovat jonkun verran cropattuja, mutta on silti vaikea olla pimättä tuosta jäljestä mitä 200/2 täydellä aukolla tekee. Sillä on mahdollista rajata suht väljästi ja silti poimia kohteita ylös kuvasta kapean syväterävyysalueen johdosta. Todella hieno, mutta polttoväliin nähden hieman painavahko (3kg) objektiivi.

Loput viisi uutta lapinpöllön kuvaa löydät lapinpöllö galleriastani, eli täältä -> Lapinpöllö galleria

-Janne

Lapinpöllön poikanen - Strix nebulosa nestling

Kuvaa klikkaamalla isompi versio lapinpöllö galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the great grey owl gallery!

Käpytikka – Dendrocopos major – Great Spotted Woodpecker – Uusia kuvia lisätty galleriaan!

Saturday, January 7th, 2012

Käpytikka

Kuvaa klikkaamalla isompi versio käpytikka galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the Great Spotted Woodpecker gallery!

Kuusi Käpytikka (Dendrocopos major) kuvaa vuodelta 2011 lisätty galleriaan. Toki siinä on yksi kuva Skotlannin reissultakin jolloin lainassa oli kamaa Nikonilta. Lisäämistäni kuvista ei varmastikkaan ole vaikea arvata mikä kuvista on otettu yhdistelmällä Nikon D3s + AF-S 500/4 VR + 1.7x telejatke (850mm)? Nojoo, tuo yllä olevahan se on. Muut kuvat onkin napsittu Nikon D700 + 200/2 VR + 2x telejatke yhdistelmällä.

Käpytikan pesäkuvat ovat otettu viime kesänä. Pesä löytyi uuden lapinpöllö reviirin etsinnän yhteydessä ja sijaitsi käpytikan pesäksi mielestäni todella matalalla. Tai lähes poikkeuksetta pesät joihin olen törmännyt ovat sijainneet todella korkealla kuvaamisen kannalta. Tämä pesä oli ehkä noin kahden metrin korkeudella tuollaisessa aivan naurettavan kokoisessa riussa. Äänestä päätellen tuon pienen rungon sisällä oli useampikin poikanen ja kun kesäkuun lopulla kelit olivat todella lämpöisiä, niin eipä käy kateeksi poikasia! Varmasti oli tukalaa!

Kuvasin pesää heti löytö iltana ilman piiloa. Aloitin kuvaamisen kaukaa aivan patsaana seisoen etten vahingossakaan häiritse pesän rauhaa. Näissä tilanteissa monopod on muuten kullanarvoinen kapistus! Kun emo oli jonkun kertaa käynyt ruokintakäynneillään, siirryin pikkuhiljaa hieman lähemmäksi kuvaamaan, ja seurasin tarkasti emon reaktioita sen ilmestyessä ruuanhakureissulta takaisin pesälle.

En halunnut tunkea ns. iholle, vaan ajattelin että tulen takaisin seuraavana päivänä uuden retkituoli-kojuni kanssa. Kojun kanssa saattaisi olla mahdollisuudet uskaltautua vielä hieman lähemmäksi, ilman että pesärauha häiriintyy. Joku este minulle kuitenkin seuraavana iltana tuli ja pääsin tulemaan paikalle vasta sitä seuraavana iltana. Ja yllätys yllätys, poikaset olivat jo jättäneet pesän. Onneksi sain muistoksi tilanteesta kuitenkin jokusen kuvan. Saas nähdä pesiikö tikka seuraavana kesänä samassa riussa? Epäilen ettei…

Loput neljä kuvaa täältä -> Käpytikka galleria

-Janne

– — — o — — -

Six Great Spotted Woodpecker (Dendrocopos major) photos added to the gallery. Most of the pictures are from 2011, but there is one picture that I took on my trip to Scotland when Nikon had loaned me some extra equipment. I think it is not hard to say what picture I took with Nikon D3s + AF-S 500/4 VR + 1.7x teleconverter (850mm) combination? Yes, it is the woodpecker portrait. Other pictures I have taken with Nikon D700 + AF-S 200/2 VR + 2x combination.

I took all the nest pictures in the summer of 2011. I found that Great Spotted Woodpecker nest when I was looking for a new great grey owl territory. It is the first great spotted woodpecker nest that I have found which is located on the reasonable height when thinking about photographing it. It was located about two meter high in the little tree. That tree was so little, and there was more than one nestling inside that nest! Last days of june were quite warm, so I think it was not very pleasant conditions inside that nest.

Last four photos can be found here -> Common Goldeneye gallery

-Janne

Käpytikka pesälläänKuvaa klikkaamalla isompi versio käpytikka galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the Great Spotted Woodpecker gallery!

Yhteenveto luontokuvausvuodesta 2011!

Sunday, January 1st, 2012

Niin ne vaan vuodet vierähtää! Vuosi 2011 oli kotisivujen päivittämisen kannalta aika hiljainen, suorastaan LIIAN hiljainen. En vaan löytänyt aikaa lisätä kuvia kotisivuille, ja eikä sitä aina oikein löytänyt kuvaamiseenkaan. Kotisivujen verkkainen päivitystahti näkyi myös statistiikoissa, ja edelliseen vuoteen verrattuna kasvua tapahtui varsin vähän. Pari rakenteellista muutosta kotisivuilla kuitenkin siivitti sivulatauksien määrän kasvuun vaikkei asiasisältö sivuilla juuri kasvanutkaan. Mutta ilman enempiä turinoita katsotaas tässä alussa taas perinteisesti mihin päädyttiin.

Statit vuodelta 2010:
-Kävijöitä: 162 171 kpl (444 päivässä)
-Sivulatauksia: 591 856 kpl (1622 päivässä)

Statit vuodelta 2011:
-Kävijöitä: 171 724 kpl (470 päivässä)
-Sivulatauksia: 781 566 kpl (2141 päivässä)

Eli hieman kasvua kuitenkin tuli. Kävijämäärä kasvoi noin 6% ja sivulataukset noin 32%. Jos tällä päivitysmäärällä päästiin tuohon, niin voidaan kuvitella ns.vakioliikennemäärän kasvaneen, ja ehkä reippaammalla päivitystahdilla päästäisiin jälleen hieman suurempiin kasvulukemiin. Niihin tähdätään vuonna 2012! Toki 32% on tästä nykyisestä sivulatausmäärästä enemmän kuin mitä se on vuoden 2010 sivulatausmäärästä, joten aikaa myöten prosentit laskee joka tapauksessa. Mutta pikku hiljaa se miljoona sivulatausta sieltä häämöttää. Tarkempiin kotisivu statistiikkoihin voit tutustua info/statistiikka sivultani joka löytyy täältä -> LINKKI

Mutta mitäs sitä tuli tehtyä luontokuvauksen saralla? Tammikuu oikeastaan alkoi valkoselkätikka yritelmällä. Tuttavani sijoitti vanhan valkoselkätikka haviksen perusteella läskin, ja yllätys yllätys tikka siihen ilmestyi kuin ilmestyikin! Jonkun kerran kuvausta yritettiin ja jokunen kuvakin syntyi, joskaan ei ehkä mitään esille pantavaa. Yhtäkkiä tikka hävisi ruokinnalta, eli todennäköisesti alkoi karttamaan paikkaa rengastuksen myötä. Myös jotain revontuli ja tähtitaivas yritelmiä tuli koitettua alkuvuodesta kelien salliessa, ja yksi ihan mieluinen revontulitähtitaivas syntyikin! Maaliskuussa kävin pitämässä Suomen luonnonvalokuvaajien talvipäivillä esitelmän sudenkorentokuvauksesta ja kieltämättä hieman jännitti, mutta kokemuksen myötä homma helpottuu. =)

Pikkuhiljaa huhtikuu lähestyi ja kun metsonsoidin oli kuumottanut jo lähes vuoden vaihteesta lähtien niskaan, niin sinnehän sitten suunnattiin jo hieman ennen huhtikuun puoliväliä. Vuosi 2010 oli mennyt metsokuvausten suhteen aikas surkeasti ja taisipa olla niin ettei kuvan kuvaa ollut Suomen metsoista syntynyt. Työmotivaatio oli kova ja töitä tehtiinkin, etsittiin uusia paikkoja ja keskityttiin myös vanhoihin potenttiaalisiin paikkoihin. Lopulta työ alkoi palkita uurastajaa ja sopiva paikka löyty! Lopulta sain kuin sainkin mieluisia metsokuvia! Ja nyt odotukset vuoden 2012 metsonsoitimelle ovat todella korkealla! Tarinoihini ja kuviini vuoden 2011 metsonsoitimelta voit tutustua täällä -> Metsopäiväkirja 2011.

Metsonsoitimen jälkeen meikäläinen siirtyikin parin vuoden tauon jälkeen todella lyhyellä varoitusajalla takaisin normaali arkeen ja työntekoon. Muut tehtävät hommat työnteon päälle, niin kummasti alkoi aika käymään kesällä vähiin. Muistikortille kuitenkin tallentui niin pohjantikkaa, valkohäntäkaurista, pöllöjä kuin sudenkorentojakin. Sudenkorentojen kuvaaminen jäi kesällä todella vähälle, joka ei ollut kyllä ihan suunnitelmissa. Muita kesän tapahtumia olivat lähialueelta löytynyt uusi lapinpöllöreviiri ja yksi ruuanpuutteesta kärsivä huuhkajan poikanen, joka tuttavien kanssa elvytettiin suikalelihalla ja pyydystetyillä hiirillä takaisin elävien kirjoihin. Kesän aikana pääsin myös ensimmäistä kertaa seuraamaan ja dokumentoimaan kulotusta kun tuttavani kulotti pari hehtaaria metsänpohjaa, kiitokset vinkistä! Tänä kesänä sain kuvattua myös ensimmäiset salamakuvani! Nämä salamakuvani ovatkin jo näytillä kotisivujeni galleria osiossa -> Ukkos- ja salamakuva galleria.

Osa kesän aikana syntyneistä kuvista syntyi omilla laitteilla, ja osa testissä olleilla. Kiitokset lainavehkeistä kuuluu FOKA Oy:lle, mutta yhtälailla kiitokset kuuluvat myös Mikolle ja Teemulle joiden Canon-runkoja sain FOKA:n lainaamien Sigman objektiivien kaveriksi lainata. Näistä lainassa olleista objektiiveistä vasta Sigma EX 120-300/2.8 OS artikkeli on julkaistu, mutta nyt joulun ja uuden vuoden aikana taistelin kasaan myös artikkelin Sigma EX 150/2.8 OS objektiivista, ja se julkaistaankin aivan näinä päivinä! Moni varmaan näin talven aikana miettii ensi kesän objektiivikuvioita ja toivottavasti katsaukseni tähän uuteen OS makroon helpottaa päätöksen tekoa.

Loppuvuosi olikin luontokuvauksen osalta suhteellisen hiljaista, joten suurimmat kuvamäärät tänä vuonna syntyivät asiakaskuvauksista jotka eivät luontokuvaukseen liittyneet. Toki syksyllä 2011 pidimme yhteisnäyttelyn ja luontokuva illan Hannu Hyvösen kanssa Toivakan kirjastossa, ja se saavuttikin ihan kivasti katsojia ja poiki jopa jonkun lehtijutunkin paikallislehtiin, vaikka aikapulan takia tiedotus näyttelystä jäi aivan retuperälle.

En voi sanoa että luontoKUVAUS vuosi 2011 olisi ollut älyttömän onnistunut, mutta joitain kuvia kuitenkin syntyi… toivottavasti ne ovat laadullisesti riittäviä. Mutta vaikkei kuvia roppakaupalla syntynytkään, niin jälleen sain kokea upeita kokemuksia, jotka säilyvät muistoissani varmastikin hautaani saakka. Oli upeaa vihdoin tavata ensimmäistä kertaa huuhkajapesua, antaa oma panoksensa huuhkajan pojan elämän jatkumiselle ja nähdä avun auttavan ja poikasen kasvavan. Toki on hienoa myös aina löytää uusi asuttu risupesä ja sen asukit jne. Näiden kokemusten rinnalla silloin tällöin saavutettu kilpailumenestys jää aika laimeaksi, eikä tarvitse miettiä minkä takia tätä harrastusta tekee. Niin kunniamaininta Wildlife photographer of the year 2011 kuin Nordic nature photo contest 2011 kilpailuissa ovat toki hienoja asioita, mutta eivät ne ainakaan itselläni toimi ns. moottorina, vaan kyllä ne ovat ne hienot hetket ja kokemukset mitkä luontoon ajaa ja houkuttaa… kuvat tulevat sitten siinä sivussa… jos tulevat.

Uskon että tällä mentaliteetillä on hyvä jatkaa vuoteen 2012:stakin, uskon sen tuovan jälleen uusia hienoja kokemuksia, ja ehkä joskus jonkun kuvankin. Jonkinlaisena uuden vuoden lupauksena voisin luvata koittaa pysyä paremmin aikataulussa ettei ihmisten tarvitsisi katsella vuoden vanhojen kuvien lisäystä kotisivuilleni.

Hyvää luontokuvaus vuotta 2012 toivottaen, ja ystäviä ja yhteistyökumppaneita edellisvuodesta kiittäen!
-Janne

Öinen maapallo avaruudesta nähtynä ukkosine ja revontulineen – By NASA!

Wednesday, November 16th, 2011

Huh huh mikä video! HD-resoluutioisessa videossa kierrellään maapalloa kansainvälisen maatakiertävän miehitetyn avaruusaseman, eli ISS kyydissä noin 350km korkeudessa. Tämä viiden minuutin video keskittyy maapallon öisiin puoliin ja videolla näkyykin upeasti öisten kaupunkien valot, sekä niin ukkosmyrskyt kuin revontuletkin punaisine huippuineen! Todella upeaa katseltavaa!

Video on kuvattu elo- ja lokakuun aikana vuonna 2011. Kuvat ovat syntyneet Nikon D3s kameralla ja AF-S 14-24/2.8 ja AF-S 17-35/2.8 objektiiveillä, ja jälkikäteen kasattu time-lapse videoksi!

Bongasin videon täältä -> Dpreview.com
HD-formaatissa videon voi katsoa täällä -> Vimeo.com

Saa nauttia!

-Janne

European Wildlife Photographer of the year 2011 kilpailun tulokset julkaistu!

Wednesday, November 2nd, 2011

Näin syksyllä julkaistaan usean suuren luontovalokuvauskilpailun tuloksia, ja tähän ryhmään kuuluu myös European Wildlife Photographer of the year 2011, joka myös GDT:n kisana tunnetaan. Aivan kuten edellisinä vuosinakin, tänäkin vuonna palkitut kuvat olivat todella upeita! Itseeni EWPY:n kuvat iskevät useammin jopa kovemmin kuin hetki sitten julkaistun Wildlife photographer of the year kilpailun kuvat!

Ja kuten useana aiempana vuonnakin, tänäkin vuonna palkinnoille ylti useampi suomalainen! Itsehän tässä kilpailussa en ole koskaan menestynyt, mutta mukava se on hehkuttaa toisten menestystä. Pääasia että suomalaiset on palkinnoilla! ,)

Suomalaiset saavuttivat tässä suuressa kansainvälisessä luontokuvauskilpailussa yhden kappaleen sarja toisia sijoja, sekä neljä kunniamainintaa! Onnea kaikille palkituille suomalaisille, ja toki muillekin!

Runner up!
-Nature’s studio – Antti Partanen – Net – Linkki kuvaan

Highly commended!
-Birds – Markus Varesvuo – Waxwing – Linkki kuvaan
-Plants – Veli-Pekka Katajamäki – Summer evening – Linkki kuvaan
-Plants – Jussi Helimäki – Fly Agaric – Linkki kuvaan
-Nature’s studio – Jari Heikkinen – The diver – Linkki kuvaan

Kilpailun voitti tänä vuonna Oldřich Mikulica, vuonna 2010 ottamallaan kuvalla jossa käki on korvaamassa omalla munallaan jonkin kerttusen pesässä pesän omistajan munaa. Kuvassa käki katsoo suoraan kameraan suussaan kerttusen muna, jonka aikoo heivata pesästä jotta munaluku pesässä säilyy alkuperäisenä.

Ajattelin että kasaisin tähän kirjoitukseni perään hieman linkkejä joihinkin itseäni miellyttäviin kisassa palkittuihin kuviin näiden palkittujen suomalaisten kuvien lisäksi. Mutta upeita kuvia on yksinkertaisesti niin paljon, että listaa ei ole mitään järkeä tehdä. Useita kuvia jää vaan tuijottamaan, niissä on niin huimasti katsottavaa! Ehkä paras että katsotte itse kaikki kuvat läpi, enkä rupea mitään erottelemaan!

Kuvat löytyvät täältä -> EWPY Gallery 2011

-Janne

Suomalaisille menestystä Wildlife photographer of the year 2011 kilpailussa!

Thursday, October 20th, 2011


Kuvaa klikkaamalla aukeaa isompi kuva!

Jälleen kerran suomalaiset ovat menestyneet maailman suurimmassa ja arvostetuimmassa luontokuvauskilpailussa, joka kantaa nimeä Veolia Environnement Wildlife Photographer of the Year 2011. Tänä vuonna tähän kansainväliseen kilpailuun lähetettiin kaikenkaikkiaan noin 41000 kuvaa, joista noin 100 palkittiin… eli 0.2% lähetetyistä kuvista sai palkinnon. Tähän suht pieneen prosenttiin kuului viisi suomalaista luontokuvaajaa.

Parhaiten suomalaisista pärjäsi Benjamin Pöntinen, joka voitti Snow hare -kuvallaan Animals in their environment sarjan. Myös suurin osa muista aikuisten sarjassa pärjänneistä Suomalaisista palkittiin tässä samassa eläimiä ympäristössään esittävässä sarjassa. Henrik Lund saavutti hienolla Tiptoe lark kuvallaan kunniamaininnan. Ja kolmas palkittu suomalainen tässä samassa sarjassa olin minä itse kuvallani Top spot, joka esittää metsän siimeksestä kuvattua puunlatvassa istuvaa metsoa. Kuva onkin esillä tuossa yllä.

Neljäs palkittu suomalainen on Antti Partanen, joka saavutti kunniamaininnan kuvallaan a spectrum of silk sarjassa Creative visions of nature. Viides palkittu suomalainen oli Ilkka Räsänen, joka saavutti kunniamaininnan Tern style kuvallaan 11-14 vuotiaiden sarjassa.

Palkitut kuvat!
Benjamin Pöntinen – Snow hare: Linkki
Henrik Lund – Tiptoe lark: Linkki
Janne Heimonen – Top spot: Linkki
Antti Partanen – A spectrum of silk: Linkki
Ilkka Räsänen – Tern style: Linkki

Oman palkitun kuvani kuvasin vuonna 2009, joka oli metsokuvallisesti aika köyhä vuosi omalla kohdallani. Tosin eipä niitä kovin runsaita vuosia ole vielä ollutkaan, mutta oli kuitenkin parempi vuosi kuin 2010, jolloin en päässyt kuvaamaan metson metsoa, vaikka kovasti yritinkin. Onneksi kevät 2011 pelasti ja ensi keväänä kuvien syntymiselle on jopa odotuksiakin. Olen kirjoittanut vuodesta 2009 saakka metsopäiväkirjaa blogiini, joka on ikäänkuin päiväkirja metsonsoitimille tekemistäni reissuista. Tämän vuoden wildlife photographer of the year kilpailussa kunniamaininnan saaneen kuvan tarinan voit lukea tästä -> Metsopäiväkirja 2009 – Neljäs yö metsonsoitimella.

Kaikki kilpailussa palkitut kuvat löydät täältä -> WPY online gallery

Paljon onnea kaikille kilpailussa palkituille!

-Janne

Vuoden Luontokuva 2011 : Kai Fagerström – Kettu

Sunday, October 16th, 2011

Vuoden luontokuva 2011 kilpailun voittaja on julkaistu! Tänä vuonna yhdeksästä finalistista voiton vei yllä oleva, Salossa asuvan Kai Fagerströmin kuvaama kuva nimeltään “Kettu”, joka edusti kilpailussa nisäkkäät sarjaa. Tuomarit luonnehtivat kuvaa näin:

Tuomaristo näki kuvassa piirteitä klassisesta muotokuvauksesta ja piti kuvaa virstanpylväänä pelkän toteavan luontokuvauksen matkalla kohti todellista valokuvausta.

Hurjasti onnea Kafalle! Usko kettukuvan pärjäämiseen oli kova! Ja veikkaan ettei jää kyisesen kettusarjan viimeiseksi palkinnoksi, sillä upeita kuvia kyseisestä sarjasta löytyy! Kettukuvan rinnakkaisruutuja voit ihailla Kain kotisivuilta täältä -> www.kafa.fi

Aiemmin arvioin läpi kaikki vuoden luontokuva 2011 finalistit, ja kirjoitin Kain kuvasta näin!

Komia kettuportraitti Kafalta! Pidän yksinkertaisista ja jossain tapauksissa hieman kliineistä, vai pitäisikö sanoa “häiritsevistä elementeistä vapaista” -kuvista, ja tämä kyllä menee hienosti siihen kategoriaan. Ja kun kyseessä on vielä hieman harvemmin nähdyn kaltainen kuva ketusta, niin ymmärrän kyllä miksi kuva on sillä paikalla johon se nyt on nostettu. Inan enemmän olisi saanut olla terävyysaluetta, jotta kuonon kärkikin olisi ollut skarppi, mutta tiedän itsekin kuinka toivotonta st-aluetta on seurata kun tilanne on päällä… eikä sitä etsimestä aina niin vaan erota. Hieno kuva, jota pieni terävyysalueen puute ei pilaa. Tälle voisin suoda vaikka VLK-voiton.

Muut arviointini tämän vuotisen vuoden luontokuva kilpailun finalisteista voit lukea täältä -> Vuoden luontokuva 2011 finalistit julkaistu

Vaikka kafan kettukuvaa olen nyt useamman kerran katsellut, ja kirjoitinkin aiemmin että “kettu” on sellainen kuva jolle voisin Vuoden luontokuva 2011 voiton suoda, niin kuva kestää edelleen katselua ja tuntuu edelleen upealta kuvalta! Mutta kilpailun ohessa palkittiin kunniamaininnalla myös muita kuvia, joita mielestäni kuuluu nostaa esille. Omaan silmääni iskivät etenkin nämä kuvat!

-Kari Järviluoto – Kevään kiihkoa: Katso kuva
-Seppo Keränen – Talvi puree: Katso kuva
-Tomi Valtonen – Saaliin vaihto: Katso kuva
-Pekka Huttunen – Räntäsade rämeellä: Katso kuva
-Leena Miettinen – Jokioisilta: Katso kuva
-Benjam Pöntinen – Kina: Katso kuva
-Kari Westerholm – Sammakon Silmä: Katso kuva
-Pasi Relanto – Meduusa: Katso kuva
-Tero Makkonen – Rannan pöllö: Katso kuva
-Tapio Räsänen – Käpytikka: Katso kuva

Tällä setillä on palkintoja varmasti tulossa myös kansainvälisestä IWFP-kilpailusta johon kisaorganisaatio palkitut kuvat lähettää!

Onnea vielä kaikille kilpailussa palkituille!

-Janne

Vuoden luontokuva 2011 finalistit julkaistu!

Tuesday, October 4th, 2011

On taas se aika vuodesta kun vuoden luontokuva kilpailun tulokset julkistetaan, ja kun perinteeksi on muodostunut tehdä pieni katsaus valittuihin kuviin, niin tehdään se myös tällä kertaa vaikka hieman pitkäksi meinasikin mennä!

Ensimmäinen fiilis kuvista oli, että tällä kertaa tuomaristo on tehnyt aika tasaista työtä, ja kuvat istuvat omaan silmääni ihan kivasti, eikä (minun mielestä) huonoja kuvia ole mukaan eksynyt. Joskaan tänäkään vuonna finalistien joukosta ei löydy mitään tajunnan räjäyttävää, mutta perus hyviä kuvia silti! Tietenkin väkisin tulee mieleen että eikö mitään älyttömän hienoa ollut tarjolla? Nooh, tuomari laji… Olen varma että olen tuomarien nimet jossain nähnyt, mutta en nyt tähän hätään niitä löytänyt. Lisään ne sitten jälkikäteen jahka löydän.

Mutta kuviin!

Kasvit: Henrik Lund – Kukka kukassa:
-LINKKI KUVAAN-

Henrik on ollut liikkeellä upean valon aikaan! Jos viime vuoden kasvit sarjan kuva edusti uutti näkemystä, niin tämä edustaa ehdottomasti perinteistä linjaa. Hieman saman tyyppisiä kuvia on kyllä nähty ennekin, joskaan ei muistaakseni ihan lähivuosina vlk:n kasvisarjan sarjavoittajana, mutta kuten monasti sanotaan, ja mikä mielestäni pitää paikkansakin – tausta tekee kuvan! Kuten kuvan nimi “kukka kuvassa” antaa olettaa, on kukkaa nähtävissä lähes joka elementissä, ja myös itse “valo” muodostaa kuvaan lähes koko ruudun kokoisen kukinnon. Kaikenkaikkiaan kaunis kukkakuva, josta en pahemmin korjattavaa keksi. Jos oikein kaivamalla jotain kaivaa, niin lähellä alalaitaa olevan kuvan varsi voisi kuvan laidan leikkauskohdasta olla hieman epäterävämpi, jollain ei tulisi ns. leikkaus/töksähdys fiilistä. Mutta varren väri onneksi sulautuu aika kivasti taustaan jolloin varsi ei nouse juurikaan häiritseväksi tekijäksi. Liian perinteinen vuoden luontokuvaksi?

Linnut: Raimo Sundelin – Kirkhakkinen:
-LINKKI KUVAAN-

Matalalta pehmeästi paistavaa valoa löytyy myös Raimon kuvasta! Ja oikein passelisti löytyykin, sillä valo ehdottomasti kuuluu tähän kuvaan, ja ilman sitä kuva olisi vain varjo nykyisestä. En yleensä pidä neliöformaattista, koska olen jollain tapaa laajakulmavammainen, mutta tähän kuvaan neliöformaatti kyllä sopii ja hieman synkkä tunnelmakin itseeni puree. Lintuja on kyllä upea määrä kuvassa, ja olisikin kiva tietää tarinaa lintujen taustalta… Olivatko vain ohikulkumatkalla vai? Aivan täysillä kuva ei kuitenkaan iske, joskin tarjoaa uutta näkemystä lintusarjaan. Mutta mikä ettei tämä voisi VLK:ta voittaa hieman erilaisena lintukuvana?

Maisemat: Janne Nieminen – Tyrskyt:
-LINKKI KUVAAN-

Maisemat sarjan kuvan nähdessäni ensimmäinen fiilis oli että taasko aaltoja tai tyrskyjä. Piti oikein tarkastaa viime vuosien VLK-gallerioita, mutta ei siellä nyt lopulta hirveästi aaltokuvia ollutkaan. Ehkä fiilis tuli siitä että tämän tyylisiä kuvia on nähnyt sata ja yksi? Mutta ei se toki tämän kuvan vika ole! Kyllähän tälläinen aalto/tyrsky kieltämättä on dramaattinen kuva. Hieman kuvasta tulee sellainen telemaisema fiilis, ja kaipaisin kuvaan lisää etualaa näkyviin, mutta tyrsky on kyllä komea, ja valotusaika justiinsa passeli. Synkkä aaltokuva, mutta jättää ehkä hieman kylmäksi tämäkin finalisti? Ei mielestäni ehkä yllä vuoden luontokuvaksi, vaikka sarjansa on voittanutkin…

Nisäkkäät: Kai Fagerström – Kettu:
-LINKKI KUVAAN-

Komia kettuportraitti Kafalta! Pidän yksinkertaisista ja jossain tapauksissa hieman kliineistä, vai pitäisikö sanoa “häiritsevistä elementeistä vapaista” -kuvista, ja tämä kyllä menee hienosti siihen kategoriaan. Ja kun kyseessä on vielä hieman harvemmin nähdyn kaltainen kuva ketusta, niin ymmärrän kyllä miksi kuva on sillä paikalla johon se nyt on nostettu. Inan enemmän olisi saanut olla terävyysaluetta, jotta kuonon kärkikin olisi ollut skarppi, mutta tiedän itsekin kuinka toivotonta st-aluetta on seurata kun tilanne on päällä… eikä sitä etsimestä aina niin vaan erota. Hieno kuva, jota pieni terävyysalueen puute ei pilaa. Tälle voisin suoda vaikka VLK-voiton.

Muut eläimet: Jukka-Pekka Tikkanen – Kurkistus:
-LINKKI KUVAAN-

Hieman massasta poikkeava käärmekuva. Rantakäärmeistä otettuja kuvia on tullut ajansaatossa huomattavasti vähemmän vastaan, kun taas sahalaitakuvioisen serkkupoika kyyn kuvat alkavat olla jo jossain määrin yleisiäkin. Vesi käärmekuvan elementtinä on myös harvemmin nähty ja tietenkin sopii rantakäärme kuvaan. En voi olla ajattelematta että kuinka kuvaustilanne on lopulta edennyt? Jotenkin tuo käärme ei vaikuta hirmuisen luonnolliselta tuossa kuvassa. Tai miten sen sanoisi… ihmisen läsnäolo välittyy kuvasta? Tietenkään sitä ei ole säännöissä kielletty… mutta itseäni se jotenkin tässä kuvassa häiritsee. En laittaisi omia pennosia välttämättä jakoon tämänkään kuvan VLK-voitosta.

Sommittelu ja muoto: Jari Peltomäki – Kevätjäillä:
-LINKKI KUVAAN-

Lissää lintuja Sommittelu ja muoto sarjassa. En oikein tiedä mitä tästä ajattelisin, muotoja on toki nuo taustan vaakasuuntaiset tasotkin ja linnut sommiteltu varjoineen ihan ok etualalle, mutta jotain lisää kaipaisin tähänkin kuvaan. Ja jotenkin välttämättä haluaisin rajata kuvan niin että tumman ja vaalean hiekan raja olisi kuvan keskellä, eli että ylälaidasta lähtisi siivu pois. Silloin ylälaidam jäämassan ylälaita häviäisi ja kuva yksinkertaistuisi, ja ehkä se kääntyisi vielä hieman taiteellisempaan suuntaan. Mutta tietenkin jokaisella on omat mielipiteensä… jne…

Luonto ja ihminen: Jari Hakala – Valoa yössä:
-LINKKI KUVAAN-

Tähtitaivasta, uutta näkökulmaa niin näkemiini kuviini kuin majakkakuviinkin… Toimii! Tästä kuvasta en muuttaisi mitään, ainoastaan toivoisin että tämä olisi minun ottamani. =D Lyhyesti ja ytimekkäästi, tässä on meillä Vuoden luontokuva 2011. ,)

Nuoret 94-03: Liina Heikkinen – Jättäkää rauhaan:
-LINKKI KUVAAN-

Nuorempien nuorten sarjassa on tallennettu joutsenen piinaa. Monasti olen hyttysiä huitoessani miettinyt metsän eläimien altistumista hyttysille, ja sitä kuinka tuskaista se voi välillä eläinten mielestä olla. Joutsenetkin vielä pesivät paikoissa joissa hyttysiä varmasti piisaa. Kuvasta hyvin välittyy joutsenen ärtymys, tai ainakin joutsenen voisi kuvitella olevan ärsyyntynyt hyttysiin. Hyvä dokumentti, mutta ei välttämättä VLK-voittaja.

Nuoret 91-93: Lauri Talarmo – Utelias orava:
-LINKKI KUVAAN-

Hitusen vanhempien nuorten sarjassa hauska kurrekuva. Orava siinä tarkkana… meinaakohan kähveltää munamankelin vai tyytyä vaan tyhjentämään kumit. =D Voisi toimia neliörajauksellakin. Nyt oikeaan laitaan jää aikasta paljon “turhaa” tyhjää.

Jään mielenkiinnolla odottamaan tulosten julkaisua ja tämän vuoden VLK-voittajaa!

-Janne

Salama ja ukkoskuvia galleriaan, sekä pientä analyysiä uudesta salamatriggeristä!

Saturday, June 18th, 2011

Ukkonen - SalamoitaKuvaa klikkaamalla isompi versio Ukkoset ja Salamat galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the Thunderstorm and lightning gallery!

Olen ollut aika kiireinen, mutta tässä ukkos ja salamakuvia pienen hiljaiselon jälkeen kotisivujeni galleriaan! Kyseessä on vieläpä ensimmäiset tänä vuonna otetut kuvat kotisivujeni galleriaan… :nolo: Mutta onneksi vuosi ei kerennyt sentään aivan puoleen… =D

Kesäkuun 12. päivä ukkonen näytti salamatutkien perusteella vihdoinkin saapuvan meidän kohdalle! Kävin vanhemman poikani kanssa jo hieman ennen ukkosen saapumista ajelemassa autolla pienen lenkin ja tähyilemässä josko taivaalla näkyisi upeita ukkospilviä. Hieman reissu oli kuitenkin turha, sillä taivas tarjosi vain suht tasaista harmaata massaa. Kotipihaan päästyämme näytelmä sitten jo alkoikin! Pientä vesisadetta ja salamoita siellä täällä. Isi oli innoissaan, mutta niin oli poikakin! Kuistiltamme seurasimme salamoiden välähtelyä ja viisivuotias poikamme innokkaasti kädellä osoittelikin “näitkö, tuollakin välähti!”.

Ihan mukavaa kun ukkoset osuu joskus kohdallekin, sillä vaikka ehkä olenkin jonkinasteinen myrskybongari, en ole kuitenkaan saanut itsestäni irti ns. chase-henkeä että lähtisin ukkosrintamia autolla jahistamaan, vaikka se hieman kiehtoisikin. Hitusen vieläkin harmittaa ettei tullut tuota viime kesän kunnon myrskyä lähdettyä tuohon lähimaastoihin seuraamaan. Ehkä siihen tarvitsisi jonkun innostuneen kaverin matkaan… Jos joku Jyväskylä-Toivakka akselilta on enemmältikin hurahtanut myrskyihin niin viestiä saa paiskata. Toki tuosta vanhemmasta pojastakin myrskyjen perään jossain vaiheessa olisi…

Pääsin nyt ukkosella testaamaan ensimmäistä kertaa aiemmin hankkimaani AEO Lightning Strike II salamatriggeriä. Triggeri reagoi valon muutoksiin, ja niiden perusteella laukaisee kameran. Kaikenkaikkiaan triggeri toimi mallikkaasti, joskin erittäin herkästi! Välähtipä salama missä suunnalla tahansa, niin taivaan pienikin valaistuminen laukaisi kameran! Eli aika paljon hukkaruutuja tuli… Kaiken kaikkiaan kamera napsi pari-kolmesataa kuvaa ja kovolle kuvia joissa salama näkyi tallentui lopulta 14kpl. En usko että olisin kaukolaukaisimella vastaavaa määrää salamoita saanut tallennettua, tai ainakin hukkaruutumäärä olisi ollut paljon isompi… jos siis kaukolaukaisin olisi laukonut kameraa jatkuvasti peräjälkeen.

Mutta oli tuo triggeri helppo… Välillä jätin kameran itsestään päivystämään talomme seinän varteen sateen suojaan ja lähdin itse tuusaamaan muita asioita. Aina kun välähti, kuului kamera kuvan ottavan. Tuntui välillä jopa liian helpolta. Nopea kyseinen triggeri myös on, sillä galleriassani kolmantena kuvana olevassa kuvassa on kaksi salamaa jälkikäteen photoshopissa yhdistettynä, sillä kyseiset kuvat syntyivät molemmat samalla sekunnilla! Kyse siis tästä kuvasta -> >>Linkki<<. Kuvan vasemman puoleisen Y:n mallisen salaman Y:n varsi salama löi ensin, ja heti perään samalla sekunnilla Y:n yläosasta syntyi kuvaan toinen salama! Olisi ollut upeaa saada nuo samaan kuvaan yhdellä valotuksella, mutta valoa oli vaan niin paljon että valotusaika oli väkisin todella lyhyt vaikka kuinka kameran säädöt olivat tapissa.

Mutta oikein tyytyväinen olen hankintaani! Joskin ehkä kyseinen triggeri kaipaisi jonkunlaista herkkyyden säätöä, jolloin aivan pienimmät väläykset eivät saisi kameraa laukeamaan. Onhan kyseisellä valmistajalla nyt sellainenkin sitten myynnissä, mutta aika paljon suolaisempaan hintaan. Eli tällä mennään! Tosin en tiedä voisiko tuohon triggerin eteen virittää jonkunlaista suodinta joka vaikuttaisi herkkyyteen??

Tein hieman aloittelijamaisia virheitä salamoita kuvatessani, ja hieman fiksummilla kameran säädöillä salamoista olisi todennäköisesti tullut upeampia kaikkine näkyvine sivujuonteineen… Ei sinänsä mitään uusia juttuja, mutta empä osannut vaan ajatella ja niitä tähän tapaukseen liittää. Mutta ompahan vara parantaa seuraavalla kerralla! Kiitokset vielä tietävämmille vinkeistä!

Loput Toivakan Ruuhimäestä 12.06.2011 kameraan tarttuneet ukkoskuvat löydät täältä -> Ukkos- ja salama galleria

Seuraavaa ukkosta odottaen!

-Janne

Metson soidin 2011 – Reissu 8 – Viimeinen yö

Wednesday, May 4th, 2011

Päätin eilen iltana startata metson soitimelle viimeistä kertaa. Koska koppelot saapuivat soitimille suhteellisen ajoissa tänä vuonna, olisi meno varmasti jo aika hiipunutta, mutta päätin kuitenkin kokeilla onneani.

Suunnitelmissani oli kuvata koko aamu Nikonin suorastaan ihanalla AF-S 200/2 VR Nikkorilla. Verrattuna 70-200/2.8 objektiiviin voisin tuolla käyttää suoriltaan ISO6400 herkkyyden sijasta ISO3200 herkkyyttä, sekä saisin isomman aukon mukanaan tuoman lyhemmän syväterävyysalueen ansiosta hieman parannusta viime kirjoituksessa kritisoimiini taustoihin. Eli mitään laajoja näkymiä ei oltu metsästämässä, vaan ainoastaan hieman parannusta jo matkaan tarttuneisiin ruutuihin.

Illalla teltta odotteli samalla paikalla mihin sen olin jättänytkin, enkä sitä siitä mihinkään liikuttanutkaan. Kun teltasta on jonkun päivän poissa, syntyy aina pieni jännitys että onkohan telttaa enää paikallaan ollenkaan… tai onko joku ohikulkia napannut naamioverkon tms matkaansa. Hieman epätodennäköistä on että puukolla viillelty ja kasaan teippailtu telttani kenellekään kelpaisi, mutta toki joku voi sen kiusallaan johonkin kivenkoloon polkea. Tänäkin vuonna tälläiseltä kuitenkin vältyttiin. Ehkä yksinkertaisesti liikun vain riittävän korvessa…

Teltassa makaillessani tein havainnon että metso saapuu yöpymis puulleen pikku hiljaa myöhemmin ja myöhemmin. Ja eilis iltana kello kerkesi kulkea jo selvästi yli yhdeksän ennen kuin kukko puuhunsa rysähti. Hyvin nukutun yön jälkeen kännykkäni herätyskello päräytti minut hereille puoli viideltä.

Heti herättyäni kuuntelin että kukon soidin kuuluu jostain aivan muualta kuin kummulta johon telttani kanssa olin majoittunut. Ja siinähän se aamu menikin metson soidinta kuunnellessa. Vilaustakaan metsosta en koko aamuna nähnyt… ei kukkoja… ei koppeloita. Tämä äänessä ollut kukkokin veteli soidinlurituksiaan aikas verkkaiseen tahtiin, ja tuntui välillä pitävän aika pitkiäkin tuumaustaukoja. Soidin alkaa selvästi olemaan tältä keväältä jo ehtoo puolella.

Tämän aamuisen myötä olikin helppo pysyä aiemmassa päätöksessä ja lähtiessään pakata matkaansa myös kaikki kamat jotka olivat viettäneet metsolassa jonkun aamun itse kuvaajaa enemmän. Teltta palveli kevään urhoollisesti, mutta eiköhän ensi keväänä kuitenkin tutustuta metsolaan hieman suuremman teltan avustuksella ja pyritä maksimoimaan viihtyvyyttä. Toki isomman teltan myötä myös seiniin tahattomasti osuminen ja muut mahdolliset metsolle välittyvät ärsykkeet vähenevät.

Tämän keväiset metson soidin kuvaukset menivät lopulta oikein hyvin, vaikka meinasinkin luovuttaa jo puoli matkassa. Mutta jälleen kerran nähtiin että yritystä tarvitaan, ja se kannattaa. Vaikka hommat joskus vastustaa, niin luovuttamalla silloin ei saavuta mitään, olet vain tuhlannut aikaasi pääsemättä päämäärääsi. Toki olet kuitenkin matkanvarrella jotain voinut oppia. Mutta joskus onnistuminen vaatii vain yksinkertaisesti enemmän ponnisteluita… kaikki ei tule helposti, eikä saakkaan tulla. Tietenkin on myös viisautta tietää milloin pitää antaa periksi. =) Mutta olen tyytyväinen siihen että pienen levon jälkeen päätin vielä soitimelle kamerani kanssa palata. Mielestäni onnistuin saamaan ihan kivan setin hieman erilaisia metsokuvia kasaan, ja useampi niistä täydentää metso galleriaani ihan kivasti.

Tämän kuvan myötä haluan kiittää tämän kevään metsopäiväkirjan lukijoita! Kun kevät ensi vuonna koittaa, astumme jälleen mukaan metsolan aamuhämärän tunnelmiin ja metsopäiväkirjat 2012 näkee päivänvalon.

KIITOS!

metso aamuhämärässäKuvaa klikkaamalla isompi versio! Click picture to watch bigger version of the photo!

-Janne