Maisemakuvauskausi avattu…

Nyt kesälomalla (huiman pitkä 3 pvää tällä viikolla) passaa valvoa vähän myöhempäänkin, joten suuntasin voortin keulan kohti hyyppäänvuorta. Kengät vaihdettuani ja repun niskaan heitettyäni lähdin kiipeämään ylös vuorelle. En kerennyt kävellä kuin parikymmentä metriä, kun polun varresta edestäni lähti lentoon pöllö… Pöllö istui männikössä aikamoisen oksakasan taakse mutta risukon läpi näki selvästi että kyseessä oli viirupöllö. En jäänyt enempää pöllöä hätyyttämään kun maastokaan ei ollut kovin kuvauksellista… jatkoin kiipeämistä vuorelle. Vuorelle päästyäni kiersin koko laen ja tähyilin tutut pesäpaikat järvenrannalta ja ilokseni huomasin että poikasiakin oli syntynyt.
Silmääni pisti että lähes kuution kokoisia kiviä oli pyöritelty paikaltaan… jollain ollut tunkki mukana? Toinen asia mikä pisti silmään oli kirveellä katkotut puut… oman muistini mukaan kyseessä on kuitenkin suojeltu alue.. eli hieman outoa toimintaa!

Olin sen verran aikaisessa että kerkesin hohhailla paikalla jonkun aikaa ennen auringonlaskua. Kallionkielekkeen alapuolella tuntui olevan västäräkin pesä.. mitään ääntä ei kuulunut mutta jatkuvasti kaksi aikuista lintua sinne viipotti milloin mitäkin nokassaan. Västistä sainkin jotain ihan kivoja ruutuja… Samassa ruudussa västäräkki känkkärä oksalla ja taustalla laskeva aurinko… onhan ne imeliä.. mutta kuvia kuitenkin =) Västillä oli yhdessä vaiheessa myös iso hyttynen suussaan, mutta harmittavasti istui osaksi oksan takana… Laskevan auringon kanssa mielestäni olisi ollut tilaisuus todella maukkaisiin västiruutuihin.

Vihdoin ja viimein aurinkokin alkoi painua mailleen… Itse taivas oli lähes pilvetön mutta taivaanrannassa oli jonkinlaista pilvikerrostumaa. Tämän kertaiset maisemakuvat ovatkin aika aurinkopainotteisia, niitä voisi lähes kutsua ”lajikuviksi” =D Kyseessä oli kuitenkin vanhat tutut maisemat ja jotain uutta näkökulmaa piti hakea.

Auringon painuttua horisontin taakse pakkasin tavarani ja lähdin hissukseen astelemaan polkua alaspäin… Noin 50m ennen autoa olin kuulevinani pöllön äänen ja heti perään aivan kuin viirupöllön poikasen vingahduksen… olin kuitenkin hieman skeptinen kuulemaani poikasen ääntä kohtaan. Päätin kuitenkin katsastaa tilanteen… Polulta en kerennyt kauaksikaan metsään mennä kun jonkun verran pääni yläpuolelta lehahti lentoon viirupöllön poikanen. Ihme ettei emo ollut varoitellut tulemasta lähemmäs? Olin kuitenkin aika varma siitä että kuulin emon äänen ennen poikasen ääntä.. näköhavaintoa emosta en kuitenkaan enää saanut. Hyppäsin ojan yli autolle ja jätin ylimääräisen painolastin (=reppu) autolle… Nopea testi millaisia valotusaikoja on tarjolla ja sen perusteella monopodi matkaan (iso1600 300mm f2.8 -1ev 1/80s). Jonkun ruudun lähellä olevasta poikasesta otin ja huomasin että pellon takana pikkulinnut ovat kohtuu hermona. Äkkiä silmiini osuikin pellonreuna koivussa istuva viirunpoikanen. Varovasti etenin pellonreunaa pellon toiseen päähän ja kävin ottamassa jokusen rajauksen oksalla istuvasta poikasesta.

sen pituinen se reissu… alla pari yllä kerrotuista tilanteista…

Isommat kuvat aukeavat kuvia klikkaamalla…

-Janne

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Spam control / Spämmi esto * Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.