Metsonsoidin 2011 – Reissu 1 – Pojan kanssa soitimella

Se alkaisi taas olemaan se aika vuodesta kun kanalinnut kerääntyvät ryhmäsoitimilleen! Pari edellistä vuotta olen pitänyt pientä päiväkirjan tynkää metsonsoidin reissuistani, ja uusi luku metsopäiväkirjoihin olisi tarkoitus kirjoitella myös tänä vuonna! Edellisten vuosien metsopäiväkirjat löydät blogini etusivun oikeanlaidan valikosta.

Joinain vuosina olen innokkaasti ollut jo tähän aikaan vuodesta soitimella telttailemassa, mutta nyt päätin että lähden telttailemaan vasta hieman lähempänä huhti-toukokuun vaihdetta. Riittääpähän sitten paukkuja hyvin loppuun saakka, eikä epäonnistumiset saati luovutus mieliala pääse vaikuttamaan negatiivisesti suoritukseen. Tänä vuonna luntakin tuntuu olevan aika reilusti, joten kerkeääpähän sekin hieman vähentyä.

Vaikka telttailemaan onkin tarkoitus mennä vasta myöhemmin, niin enhän mie kuitenkaan ole malttanut soidinmaastoista poissa pysyä. Jo kuun alussa kävin yhden vuorenpäällisen kävelemässä toivoen että siellä soidin olisi. Ehkä pieneksi yllätykseksenikin paikalta löytyi metson jäljet ja jätöksiä. Paikka on todella hieno ja ehkä kuvaksellinenkin, mutta saako sen välittymään kameran kautta onkin sitten eri asia. Joka tapauksessa kunhan lumi hieman vähenee ja soitimella hiippaileminen sen myötä helpottuu, on tuo paikka ensimmäisenä tarkastettavien soitimien joukossa! Muita uusia soitimia en tänä vuonna koitakaan edes etsiä, vaan jos tuo ei osoittaudu potenttiaaliseksi, niin sitten turvataan vanhoihin soitimiin.

Viime vuonna en saanut metsonsoitimilta kuvan kuvaa, mutta tämän vuoden ensimmäiset kuvat syntyivät tänään! Vanhemman pojan kanssa heräsimme noin seitsemän kieppeessä, nuoremman pojan ja vaimoni jäädessä jatkamaan makeasti uniaan. Kun olin saanut unenrippeet karistettua silmistäni, paljastui aamu tyyneksi ja suht lämpimäksi, mutta pilviseksi kevät aamuksi. Ei siinä hirmusesti välissä kerennyt asioita fundeeraamaan kun metsot jo tulla tupsahtivat mieleen. Juniori kun ilmoitti että ei oo vielä nälkä, niin ehdotin että jos ilman enempiä vaatteen vaihtoja nykästäis vaan haalarit päälle ja lähdettäisiin hieman kameran kanssa ajelemaan ja katsomaan josko metsoja nähtäisiin soidinpaikkojen liepeillä…

Enempiä ei tarvinnut junioria suostutella, ja aika nopsasti matkaan sitten päästiinkin. Matkat siis suuntautuivat lähialueen soitimille, sillä oltiinhan jo muutenkin hitusen myöhässä soitimelle menossa. Pitkään ei keretty tuttua soidinpaikalle vievää tietä ajella kun saimme ensimmäisen näköhavainnon. Kukkojen järjestämän aamuisen näytelmän jälkeen oli koppelo päättänyt tulla tielle syömään kiviä. Vaikka kävelyvauhtia voortilla tultiin, niin koppelo karkasi tieltä puuhun. Siihen se jäi tien laitapuuhun oksalle istumaan ja katsomaan outoa kuraista tulijaa.

Koppelo
Kuvaa klikkaamalla isompi versio! Click picture to watch bigger version of the photo!

Käänsin auton tielle mahdollisimman poikittain että pääsin kameralla tallentamaan oksalla istuvaa nättiä tyttö metsoa. Metso galleriani tarvitseekin kipeästi kuvia myös koppeloista, sillä siellä ei taida olla vielä ensimmäistäkään koppelokuvaa. Jonkun aikaa koppeloa ihmettelimme kunnes jatkoimme matkaamme. Pitkään ei tarvinnut matkaa taittaa kun huomasimme tien ylle kaartuvilla oksilla koppelon. Tämä oli ilmeisesti kerennyt kivensä jo popsia, tai oli vasta saapumassa siihen vaiheeseen, sillä meistä enempiä välittämättä tämä tyttönen täytti kupuaan tiheään tahtiin havunneulasilla.

Koppelo 2
Kuvaa klikkaamalla isompi versio! Click picture to watch bigger version of the photo!

Jälleen auto tielle poikittain ja koppelo Nikon D700 + AF-S 200/2 VR + TC20E III yhdistelmällä autosta tallentaen. Jonkun aikaa kerkesimme koppeloa ihastella kunnes koppelo sai ilmaa siipiensä alle ja liiti matalalla suoraan automme ylitse. Vaikka koetimme olla oikein tarkka silmäisiä, emme onnistuneet kuitenkaan kukon kukkoa kyseisellä soidinpaikalla näkemään. Mutta koska aamua oli vielä hyvin jäljellä, eikä mahakaan vielä häiritsevästi kurninut, päätimme vielä pyörähtää tarkastamassa toisenkin soidinpaikan. Eihän tiedä vaikka siellä olisi parempi tuuri kukkojen suhteen! Vanhempi poika on koppeloita ennenkin nähnyt tiellä ruokailemassa retkiemme yhteydessä, mutta ylväs ukkometso oli vielä näkemättä.

Toinen soidinpaikka näytti heti alkuunsa tyhjemmältä, mutta loppujen lopuksi onnistuimme löytämään teeriä jotka olivat puiden latvoissa soimassa. Kevään ensimmäisten kukerrusten soidessa korviin koitin näpsästä männyn latvassa soivasta teerikukosta jotain järkevää kuvaa. Samalla kun keskityin männyssä keekoilevaan kukkoon, totesi poikani että ”isi, tuossa tielläkin on…”.

Koppelo 2
Kuvaa klikkaamalla isompi versio! Click picture to watch bigger version of the photo!

Ja siinähän niitä tyttö metsoja taas oli! Kaksi koppeloa oli saapunut herkuttelemassa kivillä hakkuuaukkon läpi kulkevalle tielle, teeri kukkojen kukertaessa kevään tuloa ympäryspuissa. Toinen koppelo kuvan ulkopuolelle rajaamalla, saimme jonkunlaista rajaustakin jo aikaiseksi, ja kameran sylkäistessä lyhyen sarjan tallentui muistikortille myös tämä koppelo.

Jo ensimmäisenä aamuna onnistuimme saamaan enemmän kuvia kuin koko viime vuonna Suomen soitimilta minulla oli ollut kotiintuotavina. Ehkäpä mukanani olikin oikea onnentuoja! Hyvillä mielin suuntasimme matkamme kohti kotia ja mamman puurokattilaa…

Tästä on hyvä jatkaa…

-Janne

2 thoughts on “Metsonsoidin 2011 – Reissu 1 – Pojan kanssa soitimella

  1. Hei!

    Siitä se kanalintuhomma taas lähtee tälle kevättä, tuntuu että on meilläkin päin kevät viikon – 2 viikkoa normaalia myöhäisemmässä. Teerenkin soidin on ollut kovin laimeaa ja monena aamuna huono sää on latistanut touhun kokonaan. Mikä on muuten metsohommista kokemus että onko kuvaaminen soitimen kiivaimmassa vaiheessa mahdollista muutenkin kuin teltasta, esim. naamiopukua käyttämällä ja maastossa piileskellen? Ei ole tähän lajiin tullut panostettua aiemmin mutta tänä keväänä ajattelin yrittää sen kuvaamista toden teolla sikäli kun aikaa riittää. Näyttää muuten toimivan hienosti tuo 200 / 2 + TC-20EIII, on tosissaan ihmeitä tekevä jatke ja itselläkin jäänyt TC-14EII:n käyttö hyvin vähiin tuon uutuuden myötä. Kunpa vielä päivittyisi nämä lyhyemmätkin jatkeet samalla asfäärisellä elementillä..

  2. Moro!

    Jonkun kerran olen käynyt hiippailemassa soitimella kun olen selvittänyt lintujen tarkempia paikkoja soidintantereella saadakseni jotain osviittaa teltan sijoittamiselle. Toki jonkunlaisia kuvia voisi saada, mutta mistään lähiksistä en välttämättä unelmoisi. Oman vaikeutensa tuovat myös hiljaa soidintantereella käpyttelevät ja puissa olevat linnut, ja soivat kukot kyllä havaitsevat näiden pakoon lentävien äänet. Suosittelisin piilokojun käyttöä, silloin häiriö soitimelle pystyy mahdollisimman pienenä verrattuna siihen että useana aamuna käy hiippailemassa ja mahdollisesti ajamassa lintuja lentoon. Itse en raaskisi ainkaan soidinhuipun aikaan hiippailla ollenkaan, koska itselleni metsot ja heidän etunsa ovat ensisijalla, ja kuvat tulevat sitten vasta jossain kaukana kärkisijoilta.

    TC20EIII toimii ihan kivasti. Hieman olin kaiken sen lukemani hehkutuksen jälkeen pettynyt täyden aukon suorituskykyyn. Mutta kun himmentää 2/3 aukkoa tai sitten jopa kokonaisen aukon, niin sit tulee tosi priimaa. Mielestäni kyseinen telejatke on hieman yli hypetetty. Olisi mielenkiintoista verrata johonkin edulliseen kenkon 2x DGX:ään.

    -Janne

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Spam control / Spämmi esto * Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.