Perhoset vuodelta 2011 – Uusia kuvia lisätty galleriaan.

LauhahiipijäKuvaa klikkaamalla isompi versio lauhahiipijä galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the essex skipper gallery!

Perhoskuvia lisätty galleriaan!

En ole perhosia oikeastaan koskaan juurikaan kuvaillut, mutta kun niitä omassa pihassa on jonkun verran pyörinyt niin onhan niistäkin kuvia tullut sitten otettua. Toki pari muuallakin kuvattua kuvaa setissä on.

Galleriaan lisätty setti sisältää kuvia seuraavista lajeista.

Toki lajeja on useampiakin pihassa pörrännyt, mutta ovat jostain syystä jääneet kuvaamatta. Jospa joku kesä saisi viritettyä pihaan kunnon perhos-magneetti-kukkia, niin eihän sitä tiedä vaikka enemmissä määrinkin innoistuisi näitä lepattelijoita kuvaamaan. Onhan näitä kuitenkin aika leppoista kuvailla, kuten monia muitakin ns. macro/lähikuvaus-lajeja joita kotipihalla esiintyy.

-Janne

Revontulia Lievestuoreenjärven rannalla…

Revontulimaksimi lähestyy, ja mahdollisuudet upeiden taivaantulien näkemiseen paranee! Hieman on ollut spekulaatiota maksimin myöhästymisestä perinteisestä 11-vuoden kierrosta, mutta ei se oikeastaan luontokuvaajaa haittaa. Pääasia on että revontulia tulee ja niitä pääsee tallentamaan!

Marraskuun 12.-13. väliselle yölle oli povattu revontulinäytelmää, mutta ainakin meillä täällä Keski-Suomen Toivakassa taivas oli pilvessä kaiken myrskyn keskellä… Eikä oikeastaan haitannutkaan, sillä jonkinasteinen väsy painoi hartioilla ja sänky suorastaan houkutteli pehmeyteensä. Olin toki hieman toiveikkaana, jotta seuraava ilta toisi revontulia kuvattavaksi saakka.

Marraskuun 13. päivän ilta lähestyi ja Forecan pilviennuste näytti revontulikuvaajan kannalta huonolta. Mutta kun pojan kanssa ajelimme kotiapäin painikerhon jälkeen, taivas oli täysin kirkas ja täysin vailla pilven hattaraa. Kotia päästyämme oli suorastaan pakko pistää talo täysin pimeäksi ja mennä ulos ihailemaan upeaa syksyistä tähtitaivasta, sillä niin harvoin se tuntuu tänä syksynä näyttäytyvän. Havainnoimme hieman tähtitaivasta ja myöhemmin kotiin saapuneelle äidille ja pikkuveljelle pieni painimies heti toitottikin linnunradat, otavat ja pohjantähdet. =)

Puolen kymmenen aikaan lähdin liikenteeseen kamerani kanssa ja suuntasin kuitenkin lopulta tuttuun kuvauspaikkaan Laukaan kunnan puolelle, vaikka hieman jotain uuttakin koitin miettiä. Jo autolla ajaessani näin kun pohjoinen taivaankansi hehkui vihreänä tähtitaivaan seassa. Ensimmäisestä paikasta en kuitenkaan oikein saanut mitään mieluista aikaiseksi ja revontuletkin olivat niin laajalla että jouduin väkisin ottamaan rannoille rakennettujane talojen ulkovaloja mukaan kuviin. Ajattelin että syteen tai saveen, mutta kuvauspaikkaa on pakko vaihtaa!

Ajoin toiseen tuttuun paikkaan, jonka maisemat olivat hieman erilaiset johtuen siitä että vettä on normisyksyyn verrattuna paljon enemmän. Parin kokeilun jälkeen löysin kameralleni suhteellisen hyvän paikan ja pääsin kuvaamaan. Revontulien kirkkauden puolesta niiden sommittelu kuva-alalle onnistui helposti kameran optisen etsimen kautta, ja etualan sommitelman pystyi helposti katsomaan kohdalleen testivalotuksista. Perinteiseen tapaan kameran virtuaalihorisontti jelppasi kameran asettelua ja jälkikäsittelyyn jäi hyvin vähän korjattavaa horisontin suoruuden suhteen. Revontulia ei tällä kertaa juurikaan tarvinnut odotella, vaan kuvaamisen sai aloittaa samantien. Hieman pilviä lainehti taivaalla silloin tällöin, mutta revontulikaari näkyi paljaalle silmälle upeana. Se oli niin leveä, että kaipasin Nikon D800E kameralleni jopa vieläkin laajempaa polttoväliä kuin 14mm, vaikkakin kyseisen objektiivin 114 asteen kuvakulma on jo suhteellisen laaja!

Revontulikaari oli suurimman osan ajasta aika rauhallisen näköinen, mutta aina välillä oli nähtävissä taivaasta putoavia sekä taivaanrannassa kulkevia upeita pilareita ja muodostelmia. Pohjois-Suomessa oli varmasti upea näytelmä käynnissä! Meillekin kuitenkin jotain riitti, ja esimerkiksi tälläisen ruudun eilen sain tallennettua kun pari tuntia järvessä kamerani kanssa seisoskelin.


Kuvaa klikkaamalla isompi versio! Click picture to watch bigger version of the photo!

Kuvan tekniset tiedot ovat jotakuinkin seuraavat: 15sek valotus, f2.8 aukko, 14mm polttoväli ja ISO3200 herkkyys. Kamerana ja objektiivina toimivat siis Nikon D800E + Nikon AF-S 14-24/2.8G.

Näytelmä huipentui yhdentoista aikaan upeisiin, kirkkaisiin ja aktiivisiin revontuliin, mutta ikäväkseni pilviverho sulki suhteellisen nopeasti esiripun. =/ Mutta näytelmä oli kuitenkin hieno ja katsomisen arvoinen! Jäi hyvä mieli, sain raitista ilmaa ja jokusen revontulikuvan… mitä muuta sitä olisi muka enää enempää tarvinnut? =)

-Janne

Nikon D5200 ja Nikonin aiemmat julkaisut pienempää kokoa silmällä pitäen.

Jos fitness on tällä hetkellä kova sana iltalehdissä, niin kameramarkkinoilla kova sana on kuljetettavuus. Peilittömien kameroiden myötä pienemmille, kevyemmille ja helpommin kuljetettaville järjestelmäkameroille on selvästi tullut lisää tilausta. Noiden pienten peilittömien markkinat ovat nousseet niin paljon että isotkaan kameravalmistajat eivät niitä ole voineet jättää huomioimatta, sillä ne mokomat syövät myyntiä perinteisiltä digijärkkäreiltä!

Nikonin lähiajan päivitykset eivät nyt suoraan varmastikaan johdu paineesta tuolla markkinaosuudella, sillä näiden alemman hintaluokan digijärkkäreiden päivityssykli on muutenkin nopeampaa kuin kalliimpien mallien. Aiemmin tänä vuonna Nikon päivitti D3200 järjestelmäkameransa, joka minullakin on pari viikkoa ollut.. ja nyt oli siis sen isoveljen Nikon D5200:sen vuoro uudistua.

Moni tosi pro-kuvaaja väheksyy näitä halpoja ja pieniä runkoja, mutta omasta mielestäni nämä ovat oikein mielenkiintoisia ja käyttökelpoisia pelejä! Ei näiden Nikonin halppiskameroiden kanssa enää pahemmin valikkosurffausta tarvitse tehdä kun puhutaan ihan normaalista valokuvauksesta. Perussuureet kuten aukko, herkkyydet ja valotuksenkorjaus on säädettävissä täysin ilman valikoissa pyörimistä… ja mitä muuta sitä tälläinen aukon esivalinnalla kuvaava oikeastaan tarvitseekaan.

Mutta tarkastellaas Nikon D5200:sta hieman tarkemmin.
-Kenno: 24mpix, CMOS, DX-kokoa (APS-C)
-CPU: Expeed 3
-Valonmittaus: 2016 pikselinen RGB-sensori
-Herkkyydet: ISO 100-6400 + 25600 boost
-Tarkennuspisteet: 39 kpl, sama tarkennus kuin D7000
-Näyttö: 3″, 921k pistettä, ympäri pyöriteltävä
-Optinen etsin: Pentamirror, 95%, 0.78x suurennos
-Salama: On, pop-up mallinen
-Kuvausnopeus: 5 kuvaa sekunnissa
-Video: 1080p 60fps
-Paino: 555g (akun kanssa)
-Koko: 129 x 98 x 78 mm
-Hinta: runko 869e (nikon.fi)
-Saatavuus: 06.12.2012

Eli edeltävästä Nikon D5100:sesta tultiin ihan kivasti taas eteenpäin tarkennuksen, valonmittauksen jne myötä. Mielestäni D5200 sopii ainakin paperilla ja D7000:sta perityn tarkennuksen puolesta jo oikein passelisti liikkuvienkin kohteiden kuvaamiseen, eikä tarvitse sohia pelkästään yhden pisteen varassa jotta homma toimii halutulla tavalla. Verrattuna pikkuveljeensä D3200:seen on uuden D5200:sen nappuloiden layout hieman muuttunut johtuen pyöriteltävästä takanäytöstä. Suht samat nappulat kamerasta näyttää löytyvän, mutta liveview nappi on hypännyt kameran takapaneelista vivuksi PASM-kiekon kupeeseen. Koska kyseessä on suhteellisen pieni kamera, niin ainakaan omat sormeni ei tuohon kohtaan mitenkään kovin näppärästi taivu.. ja entinen lähes peukalon alla ollut liveview-nappi tuntuu kotoisemmalta ratkaisulta. Kaikenkaikkiaan Nikon D5200 kuitenkin vakuuttaa paperilla ja uskonkin sen myyvän erittäin hyvin. Ainoa puute oikeastaan taitaa olla objektiivien tarkennuksen hienosäätö… sitten se olisi ollut jo tooodella houkutteleva kapistus. Toki hinta 869e pelkälle rungolle tuntuu hieman korkealta, mutta se on vain julkaisupapereissa oleva suositushinta, joka ei yleensäkkään toteudu vaan kameroita myydään selvästi halvemmalla. Pakko vielä mainita, että 1.5x croppi ja 24mpix -> Aika bueno tinttipönö kamera, mutta toki tämä D3200:sta paremman tarkennusken osalta sopii myös todennäköisesti hitusen äksöniinkin.

Tarkemmat tiedot ko. kamerasta -> Nikon.fi – Nikon D5200

Tämän kameran lisäksi Nikon on lähiaikoina julkaissut myös muita mielenkiintoisia uusia laitteita kuten f4.0 valovoimaisen 70-200mm objektiivin, joka kantaa mallimerkintää AF-S NIKKOR 70-200mm f/4G ED VR. Kauan ja monen odottama pienempi ja kevyempi 70-200mm polttovälin objektiivi näki vihdoinkin valon. Verrattuna f2.8 valovoimalla olevaan isoveljeensä tämä uutuus painaa noin 700g vähemmän sekä on noin sentin ohuempi sekä noin kolme senttiä lyhyempi. Tähän uutuuteen on myös upotettu Nikonin uusi kuvanvakaaja, jonka luvataan pystyvän vakauttamaan jopa viiden aukon verran! Tuota olisi ihan mielenkiintoista päästä testaamaan! Veikkaan että kuvanlaatu ON kohdallaan! Mutta ostaisinko tuon? Kieltämättä omia kuvauksia ajatellen mieleen väkisin hiipisi että selviäisinkö f4 aukolla f2.8 sijaan? Vaikea kysymys, johon ei onneksi tarvise löytää vastausta juuri nyt!

Tarkemmat tiedot ko. objektiivista -> Nikon AF-S 70-200mm f4G ED VR Nikkor

Kyseisen objektiivin kanssa Nikon päivitti myös peilittömän järjestelmänsä. Eli Nikon 1 V1 päivitetiin V2-malliin. Pidin aina Nikon 1 V1:sen ulkonäöstä… se oli jollain tasolla jopa hieman military-henkinen kamera, mutta käytettävyys taas oli jotain josta en oppinut pitämään. Eli liikaa sitä menussa pomppimista. Mielessäni toivoin että Nikon olisi seuraavaan malliin pitänyt kameran suht samana päivittäen vain käytettävyyttä. Ehkä silloin olisin voinut siihen sortua… Mutta mitä vielä! Koko kamera muuttui aivan erilaiseksi ja pakka kääntyi aivan toisinpäin! Eli kameran käytettävyyttä on parannettu, mutta se ulkonäkö.. huh huh… jotenkin en vaan tykkää kun olen ehkä hieman kallellaan noihin retrovehkeisiin! Tuo älyttömän iso kahva ei vaan jotenkin istu silmään, vaikka sekin toki voi olla jonkun mielestä parempaa käytettävyyttä… mutta taskuun mahtuvuutta se ainakin vähentää vaikka kyseessä onkin verrattain pieni kamera. En osta, vaan olen tyytyväinen ison röhkö D3200:sen kanssa. ps. Olympuksen OM-D on tosi komea! =)

Tarkemmat tiedot ko. kamerasta -> imaging-resource – Nikon V2 preview

-Janne

Euroopan vuoden luontokuva kilpailun voitto Suomeen!


(Copyright: Tommy Vikars, www.tommyvikars.fi )

Huomasin aamulla että European Wildlife photographer of the year 2012 kilpailun tulokset ovat julkaistu! Hienojen luontokuvien katselu aina lämmittää mieltä, mutta tällä kertaa mieltäni lämmitti erityisesti, sillä kilpailun voitto tuli Suomeen! Tommy Vikars jonka kuvia olen ihastellut jo pidemmän aikaa nappasi koko kilpailun voiton kuvallaan, jossa kaksi valkohäntääpeuraa poseeraavat tähtitaivaan loisteessa! Todella hienoa ja Tommylle todella suuret onnittelut, voitto tuli todella oikeaan osoitteeseen! Päävoiton lisäksi Tommy saavutti kaksi kunniamainintaa linnut sarjassa kahdella kuukkeli kuvallaan! Hänen lisäkseen myös toinen suomalainen pääsi kisassa, esille kun Juhani Kosonen saavutti kunniamaininnan kuvallaan ”Natures studio”-sarjassa.

Kuten jo aiemmassa postauksessani kommentoin Veolia Environnement Wildlife photographer of the year kilpailun kuvia, niin myös näissäkin kuvissa on nähtävissa sama asia. Eli voittajakuvissa on selvästi nähtävissä taiteellisuuden ja kuvien näkemisen hakeminen. Pelkkä tautinen terävyys äksön kuvassa tms ei enää riitä, vaan kuvassa pitää olla ideaa, hieman taiteellisuutta, tai uutta näkemystä. Kuva on ikäänkuin pitänyt luoda kameralla, eikä vain räpsäistä. Toki siellä on niitä puhtaita telellä kuvattuja tilannekuviakin, mutta ”ihan ok”-kuvia ei palkinnoilla jälleen kerran nähdä!

Katsokaa kilpailun kuvia, ottakaa vaikutteita, kokeilkaa rohkeasti ja antakaa mielikuvituksen juosta vapaana! Rikkokaa rajoja ja keksikää uutta! Onko sinulle tullut koskaan muuten mieleen levittää objektiivisi etulinssiin huulirasvaa? Niinpä, mutta Tommy on sitäkin kokeillut! Käykää ihmeessä tutustumassa hänen upeisiin kuviinsa, ne ovat todellakin katsomisen arvoisia! -> Tommy Vikars

Kilpailussa palkittuihin kuviin pääset tutustumaan täältä -> GDT 2012 galleria

-Janne

Vuoden luontokuva 2012 – Ajatuksia kuvista ja tunnelmia finlandia talolta.

Olen edellisinä vuosina perinteisesti kirjoittanut jonkun sanan vuoden luontokuva sarjavoittajista, mutta tänä vuonna kiireiden takia se jäi. Päätin sitten rustailla jotain näin jälkikäteen!

Tämä vuosi oli muutenkin poikkeus kuin vain tuon kirjoituksen pois jäännin suhteen, sillä päätin suunnata ensimmäistä kertaa finlandia talolle katsomaan siellä järjestettävän vuoden luontokuva festivaalin! Ensimmäinen kerta se oli, vaikkakin vuonna 2006 voitin kyseisen kilpailun lintusarjan koskikara kuvallani. En silloin päässyt paikalle palkintoseremoniaan.

Tällä kertaa paikalle oltiin siis menossa, vaikkei mitään palkintoa ollutkaan pokattavana. Olimme liikenteessä viidenhengen porukalla, ja tarkoituksenamme oli gaalan jälkeen vielä hilpaista susirajan väärältä puolelta takaisin kotia Keski-Suomeen. Kerkesimmekin paikalle noin puoleksi päiväksi, vaikka hieman seikkailimmekin parkkipaikkaa etsiessä ja lopulta myös hieman finlandia talon parkkiluolan uumenissa! Tuollaisessa hieman isommassa parkkiluolassa olisi toooodella kätevää olla hyvät opasteet! Ei tarvitsisi sitten arpoa mistä suunnasta sinne finlandia taloon sisälle kuljetaan!

Saavuimme siis parahiksi seuraamaan vuoden luontokuva 2012 kilpailun semifinalistien parhaimmistoa! Lintusarja kerkesi mennä ohi, mutta upeita kuvia katsellessa ei voinut välttyä miettimästä sitä, kuinka niin moni upea kuva jää rannalle, ja kuinka sarjavoittajiksi päätyy joskus aika mitäänsanomattomia kuvia. Mielestäni sarjavoittajan pitäisi olla upea! Ei vain ”ihan ok”-kuva. Tietenkin tämäkin on ns. tuomari laji, ja valinnat muodostuvat tuomareiden mukaan… ja kun mielipiteitäkin on vielä miljoona ja yksi erilaista. Mutta olisi todella mielenkiintoista päästä seuraamaan tuomarointia ikäänkuin kärpäsenä katossa, että kuinka se lopulta menee… ja kuinka mikäkin kuva paikkansa saavuttaa!

Tänä vuonna vuoden luontokuva 2012 kilpailuun lähetettiin noin 11000 kuvaa yli tuhannelta kuvaajalta, ja kuvien tuomarointi meni jokseenkin seuraavalla tavalla! Esituomarit, joihin kuuluivat Monica Nordling, Janne Nurminen, Eero Venhola ja Heikki Willamo kävivät kuvat läpi, ja he antoivat kuville puolto ääniä. Jos kuva sai yhdenkin äänen joltain tuomarilta, pääsi se jatkoon!

Jatkoon pääsi kaikenkaikkiaan 9% koko potin kuvista, eli 944 kuvaa 435 kuvaajalta. Loppu tuomareina kilpailussa toimivat Paavo Hamunen, Eero korva ja Hannu Vallas. He valitsivat finalistien seasta 40 palkittua kuvaa. Tämä 40 kuvaa sisälsi kilpailun voittajan, sarjavoittajat, runner-upit, sekä kunniamaininnan saaneet kuvat. Suosituimmat sarjat tänä vuonna olivat Linnut, Maisemat sekä uusi Taidetta luonnosta sarja. Jokaiseen näihin lähettiin noin kaksituhatta kuvaa.

Sarjavoittajathan menivät tänä vuonna seuraavaan tapaan!

Linnut: Kari Auvinen
”Valkoposkihanhet kohti tundraa” – LINKKI KUVAAN

  • Mielestäni raikas tuulahdus lintusarjaan, sillä niitä kaikenlaisia äksönkuvia on vaan nähty niin paljon ajansaatossa. Annan mielelläni tilaa hieman taiteellisemmalle näkemykselle! Kuvan ehdoton plussa on mielenkiintoinen vesi ja se tekeekin kuvasta sen mikä se on. Aivan perus vedellä kuvan paikka ei mielestäni olisi semifinalistien joukossa. Hieman harmitusta kuitenkin aiheuttaa hutaistu lopputulos, sillä kuvan horisontti on vinossa, eikä kuvasta ole poistettu edes kameran pölypalloja!!! Joku nämä ONNEKSI oli kuitenkin korjannut finlandia talolla olevaa vedosta tehdessään! Painotan tarkkuutta kuvankäsittelyyn! Muut lintusarjan kuvat olivat aika perinteistä linjaa. Juha Sajantin Aamutanssi (Linkki kuvaan) oli ihan kiva, mutta saman tyyppisiä tiirakuvia on nähty jo aika paljon…
  • Kasvit: Lasse Niskala
    ”Koralliorakas” – LINKKI KUVAAN

  • Tämä kuva pysäytti heti alkuun, sillä en koskaan ole tuollaista kasvia nähnyt, saati tiennyt Suomessa olevan! Mietin ensin jopa että onko tämä vedenalaista kuva, mutta hetken päästä sieni herätti tähän päivään. Alla oleva samansävyinen sieni vielä hienosti tukee asetelmaa! Mielestäni myös tämä ansaitsi sarjavoiton näiden palkittujen kasvikuvien seasta. Mutta muistaakseni rannalle jäi jokunen aika upea kuva… Niitä nyt on vaikea kuitenkaan alkaa enää muistelemaan.
  • Maisemat: Pasi Relanto
    ”Rantajäät” – LINKKI KUVAAN

  • Täytyy myöntää, tästä kuvasta en liiemmälti pitänyt. Joku siinä ei vain iske… ehkä se tulee mustavalkokäännöksen värikanava painotuksista, taustan puun hurjasta halosta tms… En tiedä, joku siinä ahdistaa. Maisemat sarjasta itseeni kolahti eniten Ville Tsurkin Maapuut (Linkki kuvaan), sekä erillaiset yksittäisiä puita sekä hieman taiteellisempaa näkökulmaa edustavat kuvat kuten Petri Volasen Talvimyrsky (Linkki kuvaan). Semifinalistien joukossa oli myös yksi toinen upea hieman tuon Talvimyrskyn omainen, mutta ”ei myrskytön” puukuva joka itseeni upposi.
  • Nisäkkäät: Hannu Mänty
    ”Pikku purtavaa” – LINKKI KUVAAN

  • Teknisesti vaikea ja hienosti onnistunut kuva, joka nousee palkittujen nisäkäskuvien joukosta esiin hieman harvemmin nähtynä kuvana. Muuten nisäkäs sarja tarjosi tänä vuonna aika perinteistä settiä. Toki Antti Siposen Runopiiri (Linkki kuvaan) tarjosi hieman uudenlaista sommittelua ja tilannetta. Ehkä itsekin olisin myöntänyt sarjavoiton tälle lepakkokuvalle, vaikka joku siinä hieman tökkii. Tekeekö sen taustan kirkkaat heinät vai mikä, en osaa sanoa.
  • Muut eläimet: Jukka Lehtonen
    ”Kirva” – LINKKI KUVAAN

  • Jukka esitti todella upeita ötökkäkuvia vuoden luontokuva festivaalin iltapäivä ohjelmassa, mutta tässä aika keskisommitellussa kirva kuvassa en kuitenkaan onnistu mielestäni näkemään sitä sarjavoittajan hienoutta. Pieni kohde, suurennoksensa takia teknisesti vaikea kuva ja vaikka onkin todella yleinen niin on varmasti aika vähän kuvattu kohde! Tästä huolimatta olisin nostanut sarjavoittajaksi Sami Karjalaisen 5×2:sen (Linkki kuvaan). Ikäväkseni joudun taas tuumaamaan että en muista oliko semifinalistien seassa mitään sick oossomia joka sarjavoittajaksi olisi ollut parempi, mutta Samin kuvassa taas se ”taiteellisuus” viehättää. Sopivana mustavalkokäännöksenä tuo 5×2:nen voisi olla todella! Muistaakseni Sami kuvaa Canonilla, joten varjoalueiden kanssa jälkikäteen kikkailu ei välttämättä ole fiksua, mutta mikäli kuva sen maltilla kestäisi, pystyisi sieltä vielä hieman taikomaan jälkikäteen ruutia tuohon mv-kuvaan. Olisi mukava testata!
  • Taidetta luonnosta: Antti Harkko
    ”Luonnon kristallia” – LINKKI KUVAAN

  • Heh… en varmasti ole ainut joka voi näin sanoa, mutta minäkin kuvasin tälläisiä viime talvena. =D Pelkistetty hieman taiteellinenkin näkemys joka niin sarjavoittajana, kuten etenkin vuoden luontokuvana 2012 jakaa mielipiteet! Joudun kuitenkin myöntämään että pidän kuvasta ja jollain tasolla tunsin myös helpostusta kun tämä vuoden luontokuvaksi valittiin! Sillä sanotaanko että huonompiakin oli tyrkyllä! Samasta sarjasta löytyy myös Olli Aallon Palloja ja Piikkejä kuva (Linkki kuvaan) josta pidin.
  • Luonto ja ihminen: Antti Partanen
    ”Surf” – LINKKI KUVAAN

  • Oikeastaan ihan mukava kuva tämäkin. Jotenkin tietysti aina toivoisi niitä todella upeita kuvia mitä esmes wildlife photographerissa on, joten ”ihan ok” ei tunnu aina joka hetki riittävältä. Mutta kuten sanoin, niin kyllä minä tästä ihan tykkään, enkä tälläistä ennen ole kyllä nähnyt. Aallot on upeat ja purjelautailijakin siellä sopivasti ilmassa. Kyllähän tässä kuvaaja on osannut oikean tilanteen hienosti tallentaa! Jotenkin kuva hieman tuntuu tunkkaiselta, mutta menisikö se sitten huonompaan vai parempaan suuntaan pienellä säädöllä… Kyllähän tuo ”mood” luo fiilistä rankemmasta kelistä. Samasta sarjasta Seppo Härmälän Naakat (Linkki kuvaan) on myös upea ja vaikuttava. Toimisi varmasti upeana ja vielä hieman yksinkertaisempana kuvana mustavalkoisena, mutta kyllä kirkko on ainut ja oikea rakennus mikä tähän kuvaan kuuluu! Sillä se luo juuri tietynlaisen tunnelman kyseiseen kuvaan. Myös Kirsi Mackenzien Luonnontieteellinen museo (Linkki kuvaan) oli hienosti nähty ja toteutettu kuva. Puu, lintu ja rakennuksen muodot toimivat hienosti!
  • Nuorten sarja: Markus Auno
    ”Sinisorsa” – LINKKI KUVAAN

  • Vaikka minulle ei ole kuvassa esiintyvällä lajilla juurikaan hirveää merkitystä, niin siitä huolimatta tämä sinisorsa kuva vaan jättää kylmäksi. Onhan siinä hienosti haettu sommitelmaa sorsasta, mutta itseäni häiritsee ehkä nuo sulkien katkeilut. Väkisin tulee mieleen että olisiko alalaidan saanut rajattua jotenkin hienommin jotta siiven rukea osa olisi jäänyt leikkaantumatta. Ja olisiko kuvaa voinut hitusen vielä venyttää vasemmalle jotta sulkien päiden leikkaantuminen olisi voitu välttää… Ja se suuri kysymys, miltä kuva sitten olisi näyttänyt? Pitää kuitenkin muistaa että kyseessä on nuorten sarja! Mutta todella hienoja teknisiä onnistumisia sarjasta löytyi, joten vaikka nuori mieli on monasti malttamaton ja vikkelä, niin silti kuvan ottoon oli hienosti paneuduttu eikä vain hutaistu! Hieno ominaisuus nuorissa kuvaajssa! Sillä pääsee pitkälle!
  • Nyt joillekin salettiin tulee mieleen että mitä tuokin taiteellisuudesta höpöttää, kattois omia pönöjään. =D Mutta minulla on aina hieman kytenyt tuolla pinnan alla tuollainen pikkuinen taiteellinen kipinä joka sieltä aina aika-ajoin nostelee päätään. Yksinkertaisuus ja yksinkertaistaminen, graafisuus, rajaukset jne… ne jotenkin kiehtoo vaikka usein olenkin niitä huono toteuttamaan. Jokunen idea vai pitäisikö sanoa visio on kuitenkin mielessä, mutta katsottavaksi jää kuinka niitä pystytään toteuttamaan…

    Mutta palataan vielä hetkeksi finlandia talolle. Olin siis ekaa kertaa paikanpäällä ja loppu tulema oli ihan positiivinen, vaikkakin olin ehkä ajatellut homman olevan vielä enemmän isollaan. Olihan siellä Canon, Nikon, Rajala Camera, yhdistyksen kauppa, näyttelyitä jne. Mutta aika äkkiä ne oli kuitenkin kierretty läpi. Canonin ja Nikonin ständillä en käynyt lainkaan hipelöimässä, ei vaan jotenkin kiinnostanut pätkääkään… mutta kyllä niissä näytti porukka viihtyvän. Ehkä suurinta antia oli ohimennen törmätä tuttuihin ja vaihtaa jokunen sana. Myös jokunen ääni sai kasvot ja pääsin lyömään kättä ihmisten kanssa joita en aiemmin livenä ollut tavannut. Yllätys oli että gaalaa ei oltu myyty loppuun, vaan oikea puoli katsomosta ammotti tyhjyyttään. Mieleen jäi myös finlandiatalon parkkimaksu joka oli 4 euroa tunnilta… mielestäni suhteellisen suolainen hinta. Finlandia talolta ei myöskään saanut nälkäinen matkamies riittävää apetta kupunsa täytteeksi, vaan sitä joutui lähteä etsimään kaupungilta.

    Toki messujen ja vuoden luontokuvan julkaisun lisäksi paikalla oli muutakin ohjelmaa! Oikeastaan kaikki esitykset olivat oikein katsomisen arvoisia ja virikkeitä antavia, vaikka yhden esityksen olin aiemmin jo nähnytkin. Päälimmäisenä mieleen esityksistä jäivät Lehtosen Jukan huimat ötökkämakrot, Tuomo Björkstenin esityksen Gospel kuoro jota huomasin seuraavani useasti kuvien sijaan, Keräsen Sepon upeat ”kukat maisemassa”-kuvat, Kolibrin siivet lyövät jopa 6000 kertaa minuutissa, Jorma Luhdan retket, Mauri Leivon kuvien uusi parempi/hienompi suunta, José B. Ruizin yksinkertaiset puukuvat.

    Eli lopputulema oli ihan ok, mutta lähdenkö ensi vuonna? En osaa sanoa. Mutta seura oli kuitenkin hyvää! Kiitokset matkaseurasta Maria, Keke, Make ja Rami!

    Linkkejä vuoden luontokuva 2012 kilpailuun liittyen!
    -Sarjavoittaja kuviin voit tutustua täällä! -> Sarjavoittajat
    -Kaikki palkitut kuvat löytyy täältä -> Palkitut

    Sori että postauksessa ei ole kuvalinkkejä kummempia, eikä ensimmäistäkään kuvaa. Kamera oli kyllä matkassa, mutta kuvasin vain yhden kuvan ja se on saletisti tuleva vuoden luontokuva, joten en tohdi sitä tässä yhteydessä esittää! ,D

    -Janne

    Wildlife photographer of the year 2012 voittajat julkistettu!

    Se on taas se aika vuodesta kun maailman suurimman ja arvostetuimman Wildlife photographer of the year luontokuvakilpailun voittajat julkistetaan. Tänä vuonna onnea koetettiin 48000 kuvalla, ja niitä lähetettiin kilpailuun 98 eri maasta! Eli aika isoista karkeloista on kysymys! Hieman ennakko-odotuksia Suomalaisille luotiin, sillä joku lintukuvaaja oli kuulemma saanut finaalissa kuvia viiteen eri kategoriaan! Suht hyvinhän suomalaiset tuolla ovat joinain vuosina pärjänneetkin, mutta joukkoon on mahtunut toki niitä huonompiakin vuosia!

    Tänä vuonna kilpailun voitti Kanadalainen biologi ja valokuvaaja Paul Nicklen. Voittaja kuva on otettu kuvattu veden alla ja siinä keisaripingviinit ovat nousemassa pintaan jättäen kuplavanoja peräänsä.


    Photographer: Paul Nicklen

    Kyseinen herra on muuten aivan suvereeni kuvaaja ja suosittelen ehdottomasti tutustumaan hänen tekemäänsä ”Polar Obsession”-kirjaan, sillä se on aivan todella upeiden kuvien tykitystä kannesta kanteen! Pakko liittää tähän vielä video, jossa Paul kertoo tapauksesta joka kirjan teon yhteydessä tapahtui. Aivan käsittämätön tapahtuma, mutta ehkä hienoimpia asioita joita luontokuvaaja voi työnsä/harrastuksensa parissa kokea. Kannattaa ehdottomasti kuunnella Paulin kertoma tarina!

    Voittokuva on jälleen upea ja ennennäkemätön, mutta erittäin upeita on myös muut kilpailussa palkitut kuvat! Kyseinen kilpailu onkin tunnettu siitä että palkittut kuvat ovat erittäin korkealaatuisia sisällöltään, ja ehkä sen takia kilpailun kuvista kootun kirjan nimi onkin ”Maailman parhaat luontokuvat”. Ja niitä ne todellakin ovat! Kuvat kestää useamman katselun peräkkäin, sillä niissä on sisältö enemmän kuin kohdallaan!

    Vaikka meille suomalaisille olikin hieman ennakko-odotuksia hieman maalailtu, niin ihan mahdottomasti suomalaisia ei palkintosijoilla kuitenkaan nähty! Kai Fagerström voitti komealla autiotalo-orava-kuvallansa ”Urban wildlife”-sarjan. Alle 10 vuotiaiden sarjassa Liisa Heikkinen sijoittui toiselle sijalle närhi kuvallaan, ja toisen sijan saavutti myös Kimmo P Pöri nisäkkäiden käyttäytymis sarjassa sumuisella karhu kuvallaan. Paljon onnea kilpailussa menestyneille!

    Eli etukäteen hehkutettua viiden sarjan suomalaista lintukuvaajaa ei palkinnoilla taidettu kuitenkaan nähdä, mikä sinänsä on ikävää… koska olisihan noita suomalaisia tuonne enemmänkin kuin kolme mahtunut. Mutta pitää kuitenkin muistaa, että kilpailun taso on erittäin korkea ja sinne ei niin vain palkittujen joukkoon päästä! Kuvissa ei riitä pelkkä action, vaan kuvissa pitää olla näkemystä, taiteellisuutta, harvinaista käyttäytymistä tai muuta merkillepantavaa! Kuvan pitää olla yksinkertaisesti aivan pirun hyvä!

    Joskus aina mietin että miksi Vuoden luontokuva kilpailun sarjavoittajissa ei useinkaan näe niitä tooodella hyviä suomalaisia kuvia, sillä kyllä niitä sinne lähetetään! Olisi joskus mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa seuraamassa tuomarointia, että missä vaiheessa ne kuvat pois tippuvat, ja mistä syystä? Toki vlk-sarjavoitajistakin tosi upeita kuvia löytyy, mutta tiedät varmaan mitä tarkoitan! Tänä vuonna en ole millään meinannut keretä kirjoittaa arviointeja vlk-sarjavoittajista, joten kun huomenna poikkeuksellisesti olen menossa Finlandiatalolle palkintoseremoniaa seuraamaan, niin ajattelin kirjoittaa niistä sitten jälkikäteen! Eli vielä juttua tuleman pitää!

    Ja tokihan minä itsekin onneani WPY:ssä kokeilin, sillä jos et veikkaa.. et voi voittaa. Mutta eipä ollut tuohon porukkaan kyllä mitään asiaa. Finaaliin jokunen kuva taas meni, mutta siitä on vielä piiiitkä matka palkittuihin. Ero minun ja palkittujen kuvien välissä oli aika iso, eli tarvitsee vain ottaa parempia kuvia. =D

    Kilpailussa palkitut kuvat löytyvät täältä! -> WPY Online Gallery

    Hyviä katselu hetkiä komeiden kuvien parissa toivottaa…
    -Janne

    Sigma 300/2.8 OS leaked / vuodettu!

    Lyhestä virsi kaunis!

    Betterphotography.in kuvasi videon Photokina 2012 messuilla Sigman julkaisutilaisuudesta. Videolla Sigman CEO Kazuto Yamaki esitteli uusia objektiivejä ja niiden ominaisuuksia. Useassa kohtaa videolla näkyy kuvarutuukaappauksia Sigman Optimization pro ohjelmasta, jolloin vasemmassa laidassa kuvaruutukaappauksia näkyy objektiivilistaus. Silmiini tuossa objektiivi listauksessa osui 300mm F2.8 EX DG OS HSM objektiivi! Sigman 300/2.8:stahan ei ole vielä julkaistu kuvanvakaajallista OS-versiota! Mutta selvästikin sellainen on tulossa!

    Betterphotography.in filmed a Sigma Future Vision Press Conference video at the Photokina 2012. At the video you can see how Sigma’s CEO Kazuto Yamaki launches three new lenses with screenshots of Sigma optimization pro software. On those screenshots you can see a list of lenses on the left side. There is one quite interesting lens, and that is a 300mm F2.8 EX DG OS HSM that has not been released yet! There is only a non-OS version of that lens available now! But clearly the OS-version is coming!

    Video – Betterphotography – Sigma press conference video

    Tässä vielä kuvaruutukaappaukset kyseiseltä videolta!
    Some screenshots!

    -Janne

    Uusittu Sigma 120-300mm f2.8 DG OS HSM!

    Ehkä koko Photokina 2012 messujen yllättävin päivitys oli Sigman julkaisema Sigma 120-300/2.8 OS päivitys! Itsekin omistan kyseisen objektiivin kuvanvajaakalla varustetun OS-version, joka vasta pari vuotta sitten julkaistiin. Itselläni objektiivi vaati tarkennuksen herkistelyn, mutta muuten se on toiminut kuin unelma… joskin löytyy ihmisiä joilla kyseinen objektiivi on vaatinut useammankin säätöreissun. Ehkä objektiivin suosio ja ongelmat yhdessä Sigman uusien innovaatioiden kanssa nosti kyseisen objektiivin päivitys listan kärkeen?

    Verrattuna aiempaan OS-versioon tässä uudessa versiossa mekaniikka on suunniteltu kokonaan uudestaan! Ja ensimmäistä kertaa Sigman historiassa Zoom-objektiivissa taitaa olla tarkennusalueen rajoittimet! Nämä tähän objektiiviin lisätyt tarkennusalueen rajoittimet eivät kuitenkaan ole ihan perinteiset! Sillä ostamalla Sigma USB Dockin ja imuroimalla ilmaisen Sigma Optimization Pro ohjelmiston, voit itse säätää tarkennusalueen rajoitinta! Objektiivin kyljessä tarkennualueen rajoitin on varustettu seuraavilla asennoilla FULL, 10m-ääretön ja o-10m. Eli perus alueet, mutta myös yksi uusi! Tuon piste – 10m kohdan toiminnasta en osaa aivan varmaksi osaa sanoa, mutta olettaisin että se liittyy tähän uuteen säädettävään tarkennusalueen rajoittimeen. Merkinnästä huolimatta toivoisin että tarkennuksen rajoittimia voi säätää monella eri tapaa, johon myös alla oleva kuvaruutukaappaus Sigman julkistustilaisuudesta kuvatusta videosta osoittaisi. Eli tarkennusalueen rajoittimen säätö slider näyttäisi siltä että se olisi säädettävissä molemmista päistä! Huom objektiivina esimerkissä ei ole 120-300mm!

    Kyseisen softan kautta pystyy myös säätämään tarkennuksen nopeutta!

    Ja säätämään objektiivin tarkennusta polttovälikohtaisesti!

    Kaikenkaikkiaan todella mielenkiintoinen uutuus joka tuo mukanaan paljon kaivattuja ja ennen näkemättömiä uudistuksia objektiivi rintamalle! Suurin kysymys varmaan onkin että paljonko hinta tulee olemaan, sillä hitusen päivitys kyllä kuumottelisi!

    Tarkempia tietoja en nyt ala ko. objektiivista kirjoittelemaan, koska esmes mitat on parin millin suhteen samat kuin entisessä. Painoa ei ole julkaistu. Linssien määrä entiseen on sama, koska optiikka on edelleen sama kuin edellisessä OS-versiossa. Vielä sellainen muutos on tapahtunut, että muovinen vastavalosuoja on muuttunut uutuudessa metalliseksi. Alla olevan videon mukaan objektiivin pitäisi olla saatavilla vuoden 2013 alkupuolella! Hintaa ei vielä ole julkaistu!

    Tietoni olen kerännyt julkaisumateriaalista sekä näistä lähteistä:
    Video – Betterphotography – Sigma press conference video (kuvaruutukaappaukset)
    Kuvia – photographyblog.com – Sigma hands-on photos
    Tietoa – sigma-global.com – 120-300/2.8 OS

    -Janne

    Teeriä vuoden 2011 varrelta

    syksy teeri
    Kuvaa klikkaamalla isompi versio lintu galleriasta! Click picture to watch bigger version of the photo from the bird gallery!

    Kolme teeri (Tetrao tetrix) kuvaa lisätty galleriaan!

    Aika vähän vuonna 2011 teerikuvia syntyi. Toki se johtuu siitä, että en ensimmäistäkään kertaa lähtenyt vartavasten teeriä kuvaamaan, vaan kaikki kolme galleriaan lisättyä teerikuvaa on eri reissulla syntyneitä vahinkokuvia. Eli jonkun kerran teeriin törmäsin ja jostain tilanteista pääsi sitten vahingossa syntymään ihan kuviakin.

    Itseäni lämmittää syksyiset teerikuvat jollainen tuo yllä olevakin on. Eli hieman jotain erilaista niihin ainaisiin kevätsoidin kuviin. Syksyiset lehdet tuovat kivasti väriä luontoon ja niin myös teerikuviin. Toivottavasti tänä syksynäkin syntyisi syksyisiä teerikuvia!

    Loput kaksi kuvaa löytyy täältä (2. sivulta) -> Teerikuva galleria

    The last two pictures can be found here (from the second page) -> Black grouse gallery

    -Janne

    Nikon D600 & Canon 6D – Halvat FF-kamerat

    Osuipa hauskasti! Sekä Canon, että Nikon molemmat julkaisivat samaan segmenttiin hyvin samantyyppisen kameran! Yleensä jompikumpi on aina hitusen toista edellä näissä kokonaan uudentyppisten vermeiden julkaisussa, mutta tällä kertaa molemmat esittelivät samoilla messuilla ns. halvan-sarjan täysikennoiset kamerat. Toki voidaanko puhua halvasta kamerasta jos rungon hinta on noin 2000 euroa? Ehkä se menee halvaksi kinokennoiseksi jos vertaillaan julkaisuhintoja aiemmin julkaistuihin kinokennoisiin digijärkkäreihin. Toki pitää pitää mielessä että vaikka julkaisu tapahtuikin samaan aikaan, niin tosiasia on että Nikonin D600:sta pystyy ostamaan ihan kohta, jolloin hintakin on tietysti tiedossa… mutta Canonin EOS 6D:n saatavuudesta saati hinnasta ole vielä mitään tietoa.

    Kaikkia tietysti kutkutata että kumpi on parempi, sillä kukaan ei voi nyt vedota siihen että toinen on julkaistu puoli vuotta aiemmin/myöhemmin. Katsotaampa hieman pääominaisuuksia!

    Canon 6D VS Nikon D600

    20.2MP >< 24.3MP ISO 100-25600 >< ISO 100-6400 11 af pistettä >< 39 af points 1 ristikkäissensori >< 9 ristikkäissensoria 63 alueinen valonmittaus >< 2016px valonmittaus 3.2" näyttö 1040k pistettä >< 3.2" näyttö 921k pistettä 97% etsin, 0.71x >< 100% etsin 0.7x Ei salamaa >< sisäänrakennettu salama 4.5 fps >< 5.5 fps 1080p 30fps video >< 1080p 30fps video SD-muistikortti >< SD-muistikortti (2 paikkaa) 770g >< 850g 145x111x71 mm >< 141x113x82 mm WIFI + GSP >< vain ulkoisena

    Pieniä eroja puoleen ja toiseen kyseisissä kameroissa on. Vaikka kyseessä olisi samanmerkkiset kamerat niin 600D vetäisi omalla kohdallani pidemän korren. Hyvä tarkennusjärjestelmä ja valonmittaus ovat kuitenkin niin oleellisia kapistuksia valokuvauksessa (varsinkin jos on totaalisurkea manuaalitarkentaja). Toki Canon ilmoittaa 6D:n kykenevän tarkentamaan -3EV valaistuksessa, mutta se ei paljoa lohduta jos tarkennuspisteet ovat pienessä timanttimuodostelmassa keskellä etsintä ja käytössä on vain yksi ristikkäissensori. Herkkyydet ovat myös itselläni tietysti tärkeässä osassa, mutta uskoisin molemmista kameroista löytyvän suhteellisen samanlaisen herkkyys suorituskyvyin vaikka Canonilla noita mainosherkkyyksiä tuonne yläpäähän onkin livahtanut.

    Nikonin plussina tietysti sisäänrakennettu salama jolla pystyy komentamaan ulkoisia salamoita, sekä videopuolelta raaka HDMI-ulostulo, sekä liitännät mikille ja kuulokkeille. Yhden fps:n ero sarjakuavuksessa ja pari pikseliä sinne tänne takanäytössä on jokseenkin samantekevää. Samalle listalle menee itselläni myös GPS ja Wifi.

    Dpreviewissä olikin tuumattu hyvin, että siinä missä Nikon on pyrkinyt poistamaan mahdollisimman vähän D800 ominaisuuksia luodessaan D600:sta, on Canon pyrkinyt poistamaan mahdollisimman paljon ominaisuuksia kuitenkin pyhittääkseen hinnan. Mutta todennäköisesti Canon EOS 6D:lläkin nämä minun pönöruudut kuvaisi, jos niinkuin sille linjalle lähdetään. =D

    Ihan mielenkiintoisia kameroita molemmat, ja varmasti käyvät kaupaksi. Ihan hyvin suunnitellut kamerat, sillä Nikonin D600:sta voivat ostaa niin parempaa kaipaavat kuin pro-kameran rinnelle kevyempää ja pienempää kakkoskameraa haaveilevat.

    Hieman linkkejä näiden kameroiden tiimoilta speksien tarkempaa syynäystä varten!

    Dpreview.com Nikon D600 hands on

    Dpreview.com Canon EOS 6D hands on

    nphotomag.com – D600 vs D800

    -Janne