Seitsemäs yö metsonsoitimella – fightclub!

Alunperin piti pitää välipäivä metsonsoitimelta, mutta eihän sitä malttanut kun säätiedotus povasi viimeistä lämmintä yötä. Illalla taas telttaan ja odottelemaan josko metsot aloittaisivat ääntelynsä. Edellisellä kerralla olin jo ihmetellyt todella jännän kuuloista linnun laulua… Laulu on sellaista epävireisen kuuloista, puhaltelua eri voimakkuuksilla, säröä ja vaikka mitä… En koskaan ollut kuullut mitään vastaavaa… Illalla se alkoi yhtäkkiä kuului telttani yläpuolelta. Pakko oli kurkistaa mikä se siellä vislaa… ja sehän oli punatulkku! En edes muista milloin olisin punatulkkua nähnyt muutakuin talvella =D Vaikka illalla tuuleskeli niin ihmeesti metsot kymmenen kieppeissä alkoi taas äännellä. Ehkä hormoonit hyrräävät jo sen verran että kelin ei anneta vaikuttaa?

Yö meni samaan tahtiin kuin ennenkin, mutta nyt heräsin ennen kellonsoittoa naapuri reviirin kukon soidinääniin kello puoli neljä. Siellä se pisti menemään tosi reippaasti. Eihän siinä… pussista ylös ja enemmän vaatetta päälle! Jonkun aikaa kerkesin odotella, kunnes sitten hieman yli puoli viisi pölähti paikalle se kukko jota olin ajatellut kuvata. Ensin se pyöri hieman näkösuojassa sivulla… mutta sieltä se sitten komeasti tuli juuri siihen mihin sen olin halunnutkin tulevan. Harmi ettei vielä ollut läheskään riittävästi valoa ottaa kuvia. Ei muutakun odottamaan päivän valostumista.

Kukko rauhassa tepasteli telttani edessä, ottaen aina pari askelta ja laulaen taas soidinlauluaan… yhtäkkiä kukko lähti juoksemaan kohti ylärinnettä… ja mikäs se sieltä tulikaan… Naapuri reviirin kukko! Kukot viipottivat suoraan yhteen ja siitä alkoi monta minuuttia kestänyt tappelu… suoraan telttani edessä 20 metrin päässä. Kamera lupaili valotusajaksi 1/3 sekuntia arvoilla ISO6400, f2.8, -0.3ev… eli vielä on kameroissa paljon kehitettävää ,) Hirveää jytkettä kukot pitivät… Pikkuhiljaa tappelu siirtyi näkösuojaan, enkä tiennyt miten homma etenee. Mielenkiinnolla kuitenkin odotin mitä tappelun päätöksen jälkeen tapahtuu. Sitten jytinä lakkasi ja toinen kukko lähti pyrstö pystyssä rauhassa sinne suuntaan takaisin mistä oli tullutkin… ja toinen kukko pinkaisi perään… Naapuri reviirille menossa ollut kukko pyöräytti kannoillaan ympäri ja hyökkäsi… jokunen mätkis pätkis taas kuului, ja yksi kukko lähti pyrstö pystyssä kohti naapuri reviiriä. Toisen kukon kadotin täydellisesti kun piti kameran etsimen läpi yrittää kurkistella. Naapuri reviirillepäin lähtenyt kukko meinasi vielä lähteä maassa kipotelleen koppelon perään, mutta jatkoi matkaansa kuitenkin soidinpaikalleen. Tähän tappeluun päättyi tänä aamuna koko soidinalueen soidin tänä aamuna. Yksikään kukko ei enää päästänyt pihaustakaan kello viiden jälkeen.

Hieman jäi mietityttämään tuo toisen metson häviäminen… pakko oli jälkeenpäin käydä tarkastamassa tarkkaan tappelu paikka, koska metsojen tappelut saattavat päätyä jopa toisen osapuolen kuolemaan. Verijälkiä yritin etsiä, mutta tällä kertaa paikalta ei kuitenkaan löytynyt muuta kun paljon höyheniä. Varmuuden varalta tutkin vielä mahdollisia piilopaikkoja, että josko joku sisäinen vamma olisi saanut toisen kukon työntymään johonkin piiloon kuolemaan. En kuitenkaan löytänyt yrityksistäni huolimatta.. ehkä se vaan pääsi vilahtamaan johonkin piiloon ja pois soidintantereelta.

Näillä kahdella kukollahan oli jotain hampaankolossa toisiaan kohtaan jo aiempinakin aamuina… Pari aamua sitten kuulin tappelun jytkettä ja eilen juuri passelisti sattunut vesisade lopetti kukkojen kukkoilut toisiaan kohtaan. Tänä aamuna otettiin yhteen sitten tosissaan… Näiden kahden kukon välinen etäisyys toisiinsa soidintantereella on ollut paljon pienempi kuin välimatka muilla ympärille sijoittuneilla kukoilla. Ehkä tuo hyökkäävä osapuoli on soitimen huippukukko joka ei salli hännystelijöitä soidinkeskustan tuntumaan. Eli ehkä tässä aletaan olla teltan kanssa oikeilla alueilla…

Vielä huomioita tappelun tuoksinnasta… kun jytkettä oli hetken kestänyt, alkoi puissa rapsahdella. Noinkohan koppelot tulivat katsomaan kuinka tappelussa käy.. huomasinhan myös maassa yhden koppelon heti tappelun jälkeen.

Kahdeksan kieppeissä tulin teltastani pois, eikä alueella pyörimiseni saanut yhtään metsoa lähtemään puista… kaikki olivat kai sitten jo hävinneet. Telttani sijoitin uuteen paikkaan… lähemmäksi oletettua soidinkeskustaa. Perimmäinen kysymys kuuluukin nyt, että maltanko pysyä huomisen pois, vaikka säätiedotus on luvannutkin viileämpää yötä ja iiiiiihan iiihan vähän vesisadetta… saas nähdä, koska kyllä tämä reissu oli tähän astisista reissuista ylivoimaisesti mielenkiintoisin ja itselläkin eniten intoa nostattavin… ne kuvat olivat jo niin lähellä ,D

edit: Luontotuvassa eräs käyttäjä raportoi ensimmäisestä parittelusta Kurikassa! Eli kai sitä on vaan taas lähdettävä, jos vaikka täälläkin =D

-Janne

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Spam control / Spämmi esto * Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.