Olen edellisinä vuosina perinteisesti kirjoittanut jonkun sanan vuoden luontokuva sarjavoittajista, mutta tänä vuonna kiireiden takia se jäi. Päätin sitten rustailla jotain näin jälkikäteen!
Tämä vuosi oli muutenkin poikkeus kuin vain tuon kirjoituksen pois jäännin suhteen, sillä päätin suunnata ensimmäistä kertaa finlandia talolle katsomaan siellä järjestettävän vuoden luontokuva festivaalin! Ensimmäinen kerta se oli, vaikkakin vuonna 2006 voitin kyseisen kilpailun lintusarjan koskikara kuvallani. En silloin päässyt paikalle palkintoseremoniaan.
Tällä kertaa paikalle oltiin siis menossa, vaikkei mitään palkintoa ollutkaan pokattavana. Olimme liikenteessä viidenhengen porukalla, ja tarkoituksenamme oli gaalan jälkeen vielä hilpaista susirajan väärältä puolelta takaisin kotia Keski-Suomeen. Kerkesimmekin paikalle noin puoleksi päiväksi, vaikka hieman seikkailimmekin parkkipaikkaa etsiessä ja lopulta myös hieman finlandia talon parkkiluolan uumenissa! Tuollaisessa hieman isommassa parkkiluolassa olisi toooodella kätevää olla hyvät opasteet! Ei tarvitsisi sitten arpoa mistä suunnasta sinne finlandia taloon sisälle kuljetaan!
Saavuimme siis parahiksi seuraamaan vuoden luontokuva 2012 kilpailun semifinalistien parhaimmistoa! Lintusarja kerkesi mennä ohi, mutta upeita kuvia katsellessa ei voinut välttyä miettimästä sitä, kuinka niin moni upea kuva jää rannalle, ja kuinka sarjavoittajiksi päätyy joskus aika mitäänsanomattomia kuvia. Mielestäni sarjavoittajan pitäisi olla upea! Ei vain ”ihan ok”-kuva. Tietenkin tämäkin on ns. tuomari laji, ja valinnat muodostuvat tuomareiden mukaan… ja kun mielipiteitäkin on vielä miljoona ja yksi erilaista. Mutta olisi todella mielenkiintoista päästä seuraamaan tuomarointia ikäänkuin kärpäsenä katossa, että kuinka se lopulta menee… ja kuinka mikäkin kuva paikkansa saavuttaa!
Tänä vuonna vuoden luontokuva 2012 kilpailuun lähetettiin noin 11000 kuvaa yli tuhannelta kuvaajalta, ja kuvien tuomarointi meni jokseenkin seuraavalla tavalla! Esituomarit, joihin kuuluivat Monica Nordling, Janne Nurminen, Eero Venhola ja Heikki Willamo kävivät kuvat läpi, ja he antoivat kuville puolto ääniä. Jos kuva sai yhdenkin äänen joltain tuomarilta, pääsi se jatkoon!
Jatkoon pääsi kaikenkaikkiaan 9% koko potin kuvista, eli 944 kuvaa 435 kuvaajalta. Loppu tuomareina kilpailussa toimivat Paavo Hamunen, Eero korva ja Hannu Vallas. He valitsivat finalistien seasta 40 palkittua kuvaa. Tämä 40 kuvaa sisälsi kilpailun voittajan, sarjavoittajat, runner-upit, sekä kunniamaininnan saaneet kuvat. Suosituimmat sarjat tänä vuonna olivat Linnut, Maisemat sekä uusi Taidetta luonnosta sarja. Jokaiseen näihin lähettiin noin kaksituhatta kuvaa.
Sarjavoittajathan menivät tänä vuonna seuraavaan tapaan!
Linnut: Kari Auvinen
”Valkoposkihanhet kohti tundraa” – LINKKI KUVAAN
Kasvit: Lasse Niskala
”Koralliorakas” – LINKKI KUVAAN
Maisemat: Pasi Relanto
”Rantajäät” – LINKKI KUVAAN
Nisäkkäät: Hannu Mänty
”Pikku purtavaa” – LINKKI KUVAAN
Muut eläimet: Jukka Lehtonen
”Kirva” – LINKKI KUVAAN
Taidetta luonnosta: Antti Harkko
”Luonnon kristallia” – LINKKI KUVAAN
Luonto ja ihminen: Antti Partanen
”Surf” – LINKKI KUVAAN
Nuorten sarja: Markus Auno
”Sinisorsa” – LINKKI KUVAAN
Nyt joillekin salettiin tulee mieleen että mitä tuokin taiteellisuudesta höpöttää, kattois omia pönöjään. =D Mutta minulla on aina hieman kytenyt tuolla pinnan alla tuollainen pikkuinen taiteellinen kipinä joka sieltä aina aika-ajoin nostelee päätään. Yksinkertaisuus ja yksinkertaistaminen, graafisuus, rajaukset jne… ne jotenkin kiehtoo vaikka usein olenkin niitä huono toteuttamaan. Jokunen idea vai pitäisikö sanoa visio on kuitenkin mielessä, mutta katsottavaksi jää kuinka niitä pystytään toteuttamaan…
Mutta palataan vielä hetkeksi finlandia talolle. Olin siis ekaa kertaa paikanpäällä ja loppu tulema oli ihan positiivinen, vaikkakin olin ehkä ajatellut homman olevan vielä enemmän isollaan. Olihan siellä Canon, Nikon, Rajala Camera, yhdistyksen kauppa, näyttelyitä jne. Mutta aika äkkiä ne oli kuitenkin kierretty läpi. Canonin ja Nikonin ständillä en käynyt lainkaan hipelöimässä, ei vaan jotenkin kiinnostanut pätkääkään… mutta kyllä niissä näytti porukka viihtyvän. Ehkä suurinta antia oli ohimennen törmätä tuttuihin ja vaihtaa jokunen sana. Myös jokunen ääni sai kasvot ja pääsin lyömään kättä ihmisten kanssa joita en aiemmin livenä ollut tavannut. Yllätys oli että gaalaa ei oltu myyty loppuun, vaan oikea puoli katsomosta ammotti tyhjyyttään. Mieleen jäi myös finlandiatalon parkkimaksu joka oli 4 euroa tunnilta… mielestäni suhteellisen suolainen hinta. Finlandia talolta ei myöskään saanut nälkäinen matkamies riittävää apetta kupunsa täytteeksi, vaan sitä joutui lähteä etsimään kaupungilta.
Toki messujen ja vuoden luontokuvan julkaisun lisäksi paikalla oli muutakin ohjelmaa! Oikeastaan kaikki esitykset olivat oikein katsomisen arvoisia ja virikkeitä antavia, vaikka yhden esityksen olin aiemmin jo nähnytkin. Päälimmäisenä mieleen esityksistä jäivät Lehtosen Jukan huimat ötökkämakrot, Tuomo Björkstenin esityksen Gospel kuoro jota huomasin seuraavani useasti kuvien sijaan, Keräsen Sepon upeat ”kukat maisemassa”-kuvat, Kolibrin siivet lyövät jopa 6000 kertaa minuutissa, Jorma Luhdan retket, Mauri Leivon kuvien uusi parempi/hienompi suunta, José B. Ruizin yksinkertaiset puukuvat.
Eli lopputulema oli ihan ok, mutta lähdenkö ensi vuonna? En osaa sanoa. Mutta seura oli kuitenkin hyvää! Kiitokset matkaseurasta Maria, Keke, Make ja Rami!
Linkkejä vuoden luontokuva 2012 kilpailuun liittyen!
-Sarjavoittaja kuviin voit tutustua täällä! -> Sarjavoittajat
-Kaikki palkitut kuvat löytyy täältä -> Palkitut
Sori että postauksessa ei ole kuvalinkkejä kummempia, eikä ensimmäistäkään kuvaa. Kamera oli kyllä matkassa, mutta kuvasin vain yhden kuvan ja se on saletisti tuleva vuoden luontokuva, joten en tohdi sitä tässä yhteydessä esittää! ,D
-Janne
Olen aikalailla samaa mieltä noista kuvista. ”Rantajäät” -kuva ei ole niin huono maisemakuva kuin mitä aikaisempina vuosina on noussut kärkeen. Olisin kaivannut siihen kuitenkin pidemmän syväterävyysalueen.
Etenkin maisemakuvauksessa Suomen taso tuntuu olevan jotenkin jäljessä kansainvälistä tasoa.
Lepakkokuva kaipaisi paremman kuvankäsittelyn, nyt kuvaa ei ole taidettua paljoa säätää.
Selasin vuoden luontokuva kilpailun maisemasarjan sarjavoittajia takaisinpäin, ja viimeiset viisivuotta ovat voittajat olleet ns. telemaisemia.
Eli kuvista on puuttunut kokonaan etuala, joka tässä tämän vuotisessa kyllä oli. Tämän vuotisessa kuvassa terävyyalue vielä mielestäni oikeaoppisesti alkoi suoraan kuvan laidasta saakka… joskaan se ei riittänyt kovin pitkälle. Toki tuo ”lyhyehkö” terävyysalue keskittää katseen tuohon etualan jäähän.
Toki Suomen maisematkin on suurilta osin puutteelliset verrattuna ulkomaiden huikeisiin paikkoihin. Mutta sillä pitää mennä mitä on saatu.
-Janne